sunnuntai 21. syyskuuta 2014

MUSTA LIPPU



Elämässäni on taas kerran menossa ajanjakso, jossa vastoinkäymiset eivät tunnu loppuvan. Ulkoilu auttaa yleensä murheisiini ja lähdin päiväretkelle "temppeliini"Hernesaareen. Havahduin kävelylenkilläni siihen, että luonto yritti viestittää minulle jotakin. Symbolit luonnossa, haastoivat minut katsomaan ikävien asioiden toiselle puolelle. Ensimmäinen vertauskuva, joka puhutteli tunteitani, oli kivi meressä, jonka päällä oli valtavan paksu, ikivanha ja ruosteinen ketju. 


Tajusin kiveä katsoessani, että elän elämääni kahlittuna kaikkeen jonninjoutavaan. Reagoin jopa päivittäisiin tapahtumiin aina samalla tavalla. Irrottautuminen mielenkahleista on kuitenkin monimutkaista. Olen yrittänyt. 


Seuraavaksi huomioni kiinnittyi merellä liehuviin mustiin lippuihin. Olin hämmentynyt, en ole aiemmin nähnyt samanlaisia lippuja, enkä ymmärtänyt mitä ne oikeasti tarkoittivat. Arvelin lippujen varoittavan vaarasta. Viimeisten viiden vuoden aikana elämä on heiluttanut minulle useita kertoja mustaa lippua.
Lipun heilahtaessa tuhoni on väistämätön. Tunsin alakuloisuutta tuijottaessani ulapalle. Käänsin "rosvolipuille" selkäni, noustakseni kivikkoiselta rannalta takaisin töyräälle. Kavutessani rinnettä ylös huomasin, että eräässä kivenlohkareessa oli kolo ja kolosta rehotti vihreä lehtiverso. 


Rannalla ei ole kasveja ainoastaan isoja kivenlohkareita. Kummastelin kasvin sitkeyttä ja tunsin tuota terhakkaa yrttiä kohtaan suurta rakkautta. Ajattelin, että jos tuo varpu selviää näin ylivoimaisista olosuhteista, se tarkoittaa, että minäkin selviän mistä vain jos todella haluan. 

Elämäni on sekoitus mustia lippuja ja kukannuppuja. Kasvuni ihmisenä tapahtuu ilmeisesti vastoinkäymisten ja kolhujen kautta.

Sinkane - How We Be

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Yksilöllistä huomiota Tšupukalle voit jakaa täällä!