sunnuntai 31. elokuuta 2014

KE KAFE - IBIZA



Minulla on hyvä vainu, matkoillani löydän juuri ne oikeat ruokapaikat itselleni. Tällä kertaa törmäsin huippuedullisiin ja todella miellyttävään ravintolaan, Restaurante Ke Kafe, suositulla La Marinan alueella.
Ravintolassa yhdistellään kaukaisia aasialaisia, japanilaisia sekä marokkolaisia ja välimeren ruokakulttuureja. Fuusioimalla eri maiden keittiöitä syntyy uusia makuyhdistelmiä ja värejä. Ke Kafen ruokaa voisi kutsua vaikka euraasialaiseksi. Ravintolan ilmapiiri oli ystävällinen ja miellyttävä ja tarjoilijat olivat huomaavaisia. Illalla voit istua sisällä kynttilän valossa, kulinaarisen nautinnon lisäksi voit nautiskella Ibizan musiikin uusimmista suuntauksista.


Koska oli keskipäivä ja lounasaika valitsin terassin. Paikkaan oli koko ajan jonoa ja kaikki ruokailijat olivat espanjalaisia minä olin ainut turisti. Päivän menu maksoi 12 euroa ja siinä sai valita yhden neljästä vaihtoehtoisesta alkupalasta ja samoin yhden pääruuan. Jälkiruokavaihtoehtoja oli kaksi ja menuun sisältyi yksi valitsemasi juoma.


Ajattelin, että en jaksa syödä koko menua joten tarjoilija ehdotti minulle puolikasta menua joka maksaisi 9 euroa ja siinä olisi pääruoka, jälkiruoka ja juoma. Mielestäni se oli hyvä ehdotus ja valitsin lasagnen, juomaksi oluen ja jälkiruuaksi vaniljajäätelöä. 



Ruoka oli taivaallista ja hämmästelin, miten näin edullisesti voidaan tehdä jotain näin hyvää kun kotimaassani isommalla rahalla ei saa makunystyröitä hyväilevää vastinetta.


Ulkomainoksesta ottamani kuva on aika suttuinen joten kopioin tähän ravintolan elokuun 18:sta päivän menun:

Entrantes

  • Gazpacho
  • Salpicón de Marisco
  • Hojaldre con verduras salteadas y salsa de yogur
  • Saquitos de queso de cabra con mermelada de arándanos


Plato principal

  • Kous-Kous de pollo ó vegetal
  • Espaguetis con gambas y setas
  • Cola de Rape al horno con cebolla y pasas
  • Albóndigas con salsa de tomate


Postres

  • Pudding de queso
  • Brocheta de melón y sandía


Menú 12.00€ 
(Con 1 bebida: Caña, vino, refresco o agua)
(½ Menú: Plato Principal+ Postre+ agua 9€ - Plato Principal, sin bebida 7,50€)

Ravintola Ke Kafe on sunnuntaisin suljettu ja avoinna arkisin 13:00 - 16:00 ja illalla 20:00 - 0:00.
Osoite: Del Bisbe Azara, 5
07800 Ibiza, Islas Baleares, Spain
Puhelin: +34971194004
Sivusto: Ke Kafe

Antonio Banderas - Cancion del Mariachi

NYKYTAIDETTA


Puska-selfie.

Ibiza päivityksiin tuli pieni breikki koska tänään oli niin kiva sunnuntaipäivä, että halusin kertoa siitä.
Lähdin aamupäivällä kävelylle ilman sen kummempia suunnitelmia. Ulkona oli upea auringonpaiste. Suunnistin kohti Katajanokkaa ja kahvila Kokkoa. Moitin heti portaissa paikan omistajaa kun ovat koukuttaneet minut kahvillaan niin, että joudun tekemään Punavuoresta tunnin matkan päästäkseni kahville. Yrittäjä Kokko totesi, että he tekevät jatkossa kaikkensa, että korvaavat vaivannäköni.

Kahvia, Kokossa.
Kahvilasta kävelin Helsinkiläisten rakastamalle Havis Amanda patsaalle, jonka ympärille japanilainen taiteilija Tatzu Nishi (s.1960) oli toteuttanut ainutlaatuisen taideprojektin. Nishi oli rakennuttanut Mantan ympärille hotellihuoneen, joka toimii päivisin näyttelynä ja yöllä oikeana hotellihuoneena.

Tatzu Nishi on suunnitellut myös tapetin yhteistyössä Vallila Interiorin kanssa. Nishin innoittaja tapettiin on ollut Suomen historia. Halukkaat voivat tilata tapettia Vallilasta.
Ruma johtohässäkkä, jos minä olisin ollut päättämässä johdot olisi peitetty samoin kuin kylppärin putket. Kauheus on katsojan silmässä.
Tämä on sitä suomalaista muotoilua josta en yhtään pidä. Onneksi olen vain poikkeus massan mielipiteessä.
Siinä hän seisoo Havis Amanda, pestynä ja puunattuna keskellä sänkyä, pylly paljaana. Pulunpaskat olisi kyllä pitänyt jättää.
Selfie ja takanani taiteilijan monogrammi.
Taiteilija on kirjoittanut nimensä hotellin lattiaan ja suihkun takaseinässä oli hänen monogrammi.
Arvostin tätä kylpyhuoneen varustelua, hammastahnaa, saippuaa, shampoota, korvatulpat!
Hotellihuoneen kalustus edustaa suomalaista muotoilua ainoastaan kaksi tuolia pieni lehmänkarva jakkara ja kirjoituspöydän tuoli olivat amerikkalaisten suunnittelijoiden käsialaa.
Hotelliyöt olivat valitettavasti loppuunmyyty ja melkoisen halvalla, ainoastaan 130 € yö, kahdelta. Liput näyttelyyn maksoivat 3€, joka oli pieni hinta siitä, että pääsin ensimmäisen kerran elämässäni Mantan pyllyn kanssa kasvotusten. 

Näyttelyssä oli loistava opas, Vekku ja hän kertoi minulle paljon mielenkiintoisia seikkoja teoksesta. "Hotel Manta of Helsinki" on osa Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmaa. Näyttely on avoinna yleisölle 12.10. asti.


Kotimatkalla käväisin vielä, Suomen Kuvanveistäjienliiton Galleriassa. Kim Simonssonin (1974) kutsunäyttely Sculptorissa esittelee kuvanveistäjän viimeisimpiä teoksia. Pidin valtavasti näistä erikoisista keramiikkahahmoista.




 Esimerkiksi kaksi käsikädessä seisovaa tyttöä toivat välähdyksenomaisesti mieleeni yhden kauheimmista elokuvakohtauksista. Elokuvassa The Shining- Hohto käytävällä seisoo kaksi pikkutyttöä samanlaisissa leningeissä ja mielestäni he ovat yksi yhteen Simonssonin teoksen kanssa. Väitänpä siis, että Kubrickin leffa on toiminut taiteilijan innoittajana. Joku oli muuten unohtanut mustan koiransa näyttelyyn se oli kiinnitetty hihnoilla patteriin. Sääliksi kävi. Menkää itse katsomaan, se on kuulemma vielä siellä!
Talonmies Gradyn tyttäret elokuvasta Hohto.
Kaivopuiston rannassa tapasin vielä sattumalta ystävättäreni Nooran, jonka kanssa pari tuntia vierähti noin vain. Olipa ihan päivä. Kiitos Pasi Kokolle, Vekulle ja varsinkin sinulle Noora.
Buika - La Bohemia



lauantai 30. elokuuta 2014

IBIZA II


 Paras tapa tutustua Ibizan kaupunkiin on tehdä kävelyretkiä. Kuljeksin päivät pitkät Eivissan katuja ja nautin arkkitehtuurista, näköaloista, taiteesta, käsitöistä ja ikkunaostoksista. Näissä otoksissa olen ikkunaostoksilla Dalt Vilan (vanha kaupunki) ja La Marinan kaupunginosissa. Vanhassa kaupungissa on pieniä taidekäsityöläisten vaatekauppoja, joiden valikoimat ovat erikoinen sekoitus puunilaisperinnettä ja AdLib muotia, joka on saaren tunnettu vientituote ja merkittävä osa Ibizan vaateteollisuutta. AdLib on paikallista muotoilua valkoisista keveistä kankaista, joihin on lisätty kirjontaa, virkkausta ja perinteisiä pitsejä. Kaikki nämä edellä mainitut elementit täydentävät vaatetta ja tekee siitä ilmavan ja kehon liikettä myötäilevän. Vuosien saatossa on otettu käyttöön valkoisen lisäksi myös muita värejä.
AdLib muodin alkuperä juontaa juurensa 70-luvun alusta kun hipit saapuivat Ibizalle. Serbian pseudo "prinsessa" Smilja Mihailovich määritteli AdLib tyylin lauseella: "Dress as you like, but stylish." 













Manu Chao - Me Gustas Tu

IBIZA



Palasin juuri kotiin Ibizan lomalta. Edellisen kerran vierailin saarella yli kaksikymmentä vuotta sitten. Saari oli muuttunut kuten minäkin. Ibizan keskusta oli isontunut, vaikka se on kai mahdotonta, eihän maata ole tullut mistään lisää. Ibizalta löytää nykyään turistikrääsän lisäksi kaikki sellaiset espanjalaiset liikkeet kuin: Zara, Mango, Stradivarius, Bershka, Desigual ja Bull and Bear. Ostosmahdollisuudet ovat parantuneet sitten 80-luvun ja luettelemieni espanjalaisten merkkien lisäksi saarelta löytyy myös kansainvälisten muotiketjujen liikkeitä. Kaupungissa on 
paljon tyylikkäitä pikkupuoteja ja kenkäkauppoja. Keskusta on täynnä hienostuneita kahviloita ja ravintoloita.


Asuin noin 30 kilometrin päässä saaren pääkaupungista. Hotellini oli paikassa nimeltä Port des Torrent, josta oli noin tunnin kävelymatka San Antonion kylään, jossa bailaavilla englantilaisilla ja saksalaisilla nuorilla on ikuinen vappu. Kutsunkin San Antoniota aina leikkisästi "Sika-Antonioksi." San Antoniosta lähtivät bussit Ibizan kaupunkiin ja matka kesti puolituntia. Hotellini oli valtava Sol Pinet Playa, joka sijaitsi aivan rannalla. Vaikka hotellini oli melko vaatimaton, niin aamiainen oli aivan luksusta. 





Olin aivan pökertynyt ruuan määrästä ensimmäisenä loma-aamuna. Aamiaisella jaksoin ihmetellä niitä tylsiä turisteja joiden piti päivittäin varastaa aamiaispöydästä eväät rannalle. Ihmiset pakkasivat täytettyjä sämpylöitä reppuihinsa, täyttivät vesipullonsa automaatista ja poimivat hedelmät tarjoilupöydiltä taskuihinsa. Luulisi, että kun on varaa matkustaa, olisi myös varaa käyttää saaren palveluja ja kauppoja.





Ihan vaan tiedoksi, että olut maksoi kaupassa ja useissa baareissa vähemmän kuin vesi. Vesikään ei siis ollut kallista ja olisi luullut, että kellä vaan turistilla olisi ollut varaa ostaa pullovettä. 80-luvulla minun Ibizani oli aurinkoa päivällä, voyeurismia ja bailausta yöllä. Nykyisin minua ei enää huvittelumahdollisuudet ja rannoilla makaileminen kiinnosta, mieluimmin nukun yöni hyvin, maleksin kaupungilla, istuskelen kahviloissa ja syön mahtavissa paikallisissa ravintoloissa. Ibizalla on siis edelleenkin jokaiselle jotakin.

PS. Ibizan musiikkia kutsutaan nimellä "Balearic" ja siitä tuli erityisen suosittua 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa. Legendan mukaan KU-klubin DJ:ltä loppui vinyylit ja saarella oli vain yksi levykauppa, joten Alfredo keksi sekoittaa vanhoja pop/rock-kappaleita, lisäten niihin efektejä ja soittamalla levyjä eri nopeuksilla. Uusi musiikkigenre oli syntynyt ja tämän jälkeen DJ:n homma onkin ollut melkoista askartelua, taiteellisen ja ainutlaatuisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Ibizalla soi musiikki joka paikassa tämän biisin kuulin Mangossa ja musa soi liikkeessä niin kovaa, että vaikut lähti korvista. Olkaapa hyvät:
Klaide - Don't Look Any Further - Michele Lamparelli Afro Mix - feat. Julio Cesar, Hanna Marine  

torstai 21. elokuuta 2014

FASHION TAIVAS



Eilen minulla oli kahvitreffit ystävieni kanssa Kahvila Kokossa, Katajanokalla. Olin etuajassa joten päätin poiketa Kiseleffin talossa, Aleksanterinkadulla. Rakennus on upea ja jostain syystä se muistuttaa minua Milanon, Corso Como 10:stä ja ehkä vähän Lontoon Hyper Hyperistä, missä nuoret lontoolaiset suunnittelijat myivät 80-luvulla luomuksiaan.

Kiseleffin talon olivat vallanneet nuoret suomalaiset suunnittelijanimet, stylistit ja visualistit.
Kysymyksessä on "Pop-Up" -tapahtuma, Fashion Taivas, joka kestää elokuun loppuun saakka. Vielä ehdit ostoksille ja tekemään löytöjä.


Kiseleffin tiloissa kaupataan uniikkeja vaatteita ja kenkiä sekä mallikappaleita. Esillä on myös runsaasti "second hand" -vaatteita. Kenkien, laukkujen, korujen ja vaatteiden lisäksi voit sijoittaa rahasi myös vintage-lamppuihin ja esineisiin. 



Edustettuina ovat: 
2OR+BYYAT, Lorna Jane, Hanna Sarén, Katri Niskanen, Rehab London, Marvis sekä Susanna Björklund, Leena Waggoner, Minttu Vesala, Mila Pentti, Minna Cheung, Nina Kellokoski, Leena Kämäräinen, Leena Periaho, Ritva Niemeläinen, Hanna Mutanen, Tiina Aaltonen ja Linda Toye.

Jutustelin ystävättäreni suunnittelija Hanna Sarénin kanssa ja Hanna kertoi, että:"Täällä on mahdollista tehdä upeita hankintoja, hinnat lähtevät parista eurosta, kuuteensataan."



Mielestäni tämänkaltaiselle paikalle olisi tilaus ja olisin ilahtunut, että tämä ei jäisi vain pelkäksi yhden kesän tapahtumaksi. 

Beggars and Poets - Sweet Pea

perjantai 15. elokuuta 2014

VIERAS TULI TALOON




Viime keskiviikkona, aivan lomani alkutaipaleella siivosin asunnossani ikkunaremontin jälkeisiä sotkuja. Koko kotini oli aivan ylösalaisin ja on edelleenkin koska projektini on kesken. Jouduin tuulettamaan jopa kaikki käyttövaatteeni koska ne ovat avonaisessa tilassa, eikä vaatekomerossa, kuten normaaleilla ihmisillä.


Rampatessani edestakaisin kämppäni ja parvekkeen väliä törmäsin oven takanani seisovaan hämmästyneeseen naiseen. Tunnistan melkein kaikki rapussani asuvat ihmiset, mutta nainen ei vaikuttanut tutulta. Siinä me sitten seisoimme vastakkain, kaksi äimistynyttä naista. Juuri kun olin kysymäisilläni, että: "Voinko jotenkin auttaa"? Vierailija näki parhaaksi selittää asiansa, hän kertoi, että talo on hänen lapsuuden kotitalo. Keskustelussa paljastui myös, että asuntoni oli ollut hänen vaarinsa koti.
Kutsuin naisen oitis sisään, vaikka tiesin, mikä kaaos oveni sisäpuolella valitsi. Vaihdoimme tarinoita ja kerroin, että pidän asunnosta, koska siellä on hyvä henki.


Tänään tuli sitten palkinto postissa. Asunnossani vieraillut nainen oli kirjoittanut minulle oikean kirjeen. Kirjeessä Rauni rouva kiitteli ystävällisyyttäni ja sitä, että päästin hänet ventovieraan ihmisen muita mutkitta asuntooni. 
Rauni ihmetteli myös sitä, että kuinka kaikista rapun ovista juuri se oikea avautui. Totesin, että: "Taitaa olla vaarisi asialla." Rauni kertoi olevansa ainoa elossa oleva lapsuutensa ydinperheestä ja hän tekee silloin tällöin retkiä "Rööperiin" vain haistellakseen atmosfääriä.

Kirjeensä lopuksi Rauni toteaa, että: "Haluan sydämestäni kiittää sinua. Teit päivästäni uskomattoman. Olin niin onnellinen tuosta tapahtumasta kun olla voi, pääsin vielä kerran palaamaan sinne, missä on sieluni koti."


Tämä tapahtui keskiviikkona 13.08. ja Rauni toteaa, että nro 13 on hänen onnen numero, no ei tainnut Rauni tietää, että sama luku on myös minun onnen numero.

Kiitos Rauni kirjeestäsi ja upeata loppukesää myös sinulle!

Massive Attack - Live With Me