maanantai 24. helmikuuta 2014

STADIN PARAS KAHVILA


Kuvat: Tšupukka/iPhone

Nyt on kyllä pakko hehkuttaa oikein kunnolla. Tein tänään pikavisiitin ulkomaille. Eksyin ystäväni kanssa Katajanokalla kahvilaan, joka oli piiloutunut niin huomaamattomasti maisemaan, että meinasimme kävellä vahingossa sen ohi. 
Kahvila on nimeltään Johan & Nyström. Kurkistimme uteliaina ulkoikkunasta viihtyisään sisämiljööseen. Ikkunasta avautuva näkymä oli niin houkutteleva ja epäsuomalainen, että kahvila oli pakko mennä korkkaamaan.




Innostuimme nauttimaan useamman espressopohjaisen kahvin ja maistelimme myös todella erikoisen makuista mustikka/lakritsa -raakakakkua. Raakakakut ovat paikan erikoisuus, enkä osaa sanoa maistuiko omani hyvälle vai pahalle. Raakakakun maku oli kuitenkin niin mielenkiintoinen, että en jättänyt siitä muruakaan lautaselle.


Kahvilassa on myös pieni kauppa josta voi ostaa kaikenlaisia tarvikkeita kahvin ja teen valmistukseen. Kaupassa on myytävänä myös lukuisa määrä erilaisia kahvi- ja teelaatuja. Johan & Nyström on todella ainutlaatuinen helmi Helsingissä niin sisustukseltaan, palvelultaan kuin tarjoilu sortimentiltaan. Kahvilassa minulla oli koko ajan tunne, että olon New Yorkissa tai Lontoossa.


Liiketilan liitutaulut ovat myös upeita taideteoksia, joita käy päivittäin piirtämässä Robin Falck, Helsingissä syntynyt ja kasvanut suunnittelija. Kahvilanomistajat ovat ymmärtäneet, että asiakkaille pitää tarjota hyvän kahvin lisäksi myös silmänruokaa.


Kahvilan konsepti tulee lahden takaa. Johan ja Nyström on perustettu Ruotsissa 2004 ja toimintaperiaatteisiin liittyvät vahvasti myös eettiset näkökulmat.

Suosittelen tätä mestaa vilpittömästi kaikille, jotka arvostavat hyvää kahvia ja mittaavat elämäänsä kahvilusikalla kuten minä. 


Johan & Nyström
Kanavaranta 7 C
00160  HELSINKI

Frank Ocean - Lost

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

CHROMAT


Kuvat: Chromat
Chromat on amerikkalainen vaatemerkki jonka perusti Becca McCharen 2010, New Yorkissa.
Becca McCharen on taustaltaan arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija hän valmistui "University of Virginia School of Architecture" -oppilaitoksesta 2006.
Suunnittelija itse kutsuu vaatelinjaansa "rakenteelliseksi kokeiluksi ihmiskehossa."


Olen aina rakastanut avant-gardea, mitä hullumpia juttuja sen parempi, Becca McCharen todellakin vastaa huutooni. Chromatin muotiluomukset tuovat mieleeni rakennustyömaat ja rakennustelineet.











Madrugada - Run Away With Me

maanantai 17. helmikuuta 2014

KEVÄTTÄ ASFALTILLA




Kuvat: Tšupukka

If we had no winter, the spring would not be so pleasant: if we did not sometimes taste of adversity, prosperity would not be so welcome.
- Anne Bradstreet-

Ron Pope - Let Me Go

lauantai 15. helmikuuta 2014

KUUMA

Kuvat: Tšupukka/iPhone
Uskaltauduin tänään ulos kävelemään muutaman sairastelu päivän jälkeen. Matkani kulki Pursimiehenkatua pitkin pienen kahvilan ohi, jonka nimi oli "KUUMA". Kahvilan tiskin takana seisoi pitkätukkainen kundi punainen villapipo päässä. Kundi ei ollut mikään tyypillinen "hipitihoppari" vaan selkeästi aikuisempi. 
Pipopäisen miehen tukka oli yön musta ja kaverilla oli kunnon parta. Tyypissä oli jotain sellaista, että niskani niksahti. Käännyin katsomaan kahvilan suuntaan ja mitä tapahtuikaan? Karvainen kaveri, joka seisoi yksin kahvilassa, nosti minulle kättään iloisesti hymyillen. Olin aivan myyty.

 Päätin, että paluumatkalla menen kahvilaan kahville. Kahvila oli kuitenkin melko täynnä kun tulin takaisinpäin ja ajattelin perua päätökseni. Vilkaisin kuitenkin kaveria, joka touhusi kahvilatiskin takana ja taas hän nosti katseensa ja hymyili minulle valloittavasti. 

Avasin oven ja kysyin: "Käykö pankkikortti"? Kahvila oli täynnä tuttuja ja parkkeerasin ystävättäreni Lilun pöytään. Pitkätukka osoittautui aivan loistavaksi baristaksi ja asiakaspalvelijaksi. Nautimme Lilun kanssa neljä erilaista espressopohjaista kahvia ja söin vielä kahvin kanssa herkullisen keksin. Jokainen kahviannos oli kauniisti koristeltu.
Barista vaihtoi töiden ohessa vielä kanssamme muutaman sanan ja kertoili rennosti aamuisesta vastoinkäymisestään.

Suomalaisilla asiakaspalvelijoilla taas kerta kaikkiaan oppimisen paikka, tämä barista näki kadulle asti mutta suomalainen kahvilantyöntekijä ei näe edes nenänsä eteen.
Suosittelen vilpittömästi tätä kahvilaa erikoiskahvien ystäville ja hyvää palvelua arvostaville. Tarjolla on myös raakakakkuja ja keksejä sekä suklaata.
Toivotan pitkää ikää kahvila "KUUMALLE" ja paljon asiakkaita.








Kahvila KUUMA (Pursimiehenkatu 12), avoinna ma–pe klo 08.00–17.30, la klo 10.00–16.00.

One More Cup Of Coffee - The White Stripes

perjantai 14. helmikuuta 2014

ELÄMÄNI ON KAUHUELOKUVA

Kuva:Niki

Eilen oli helmikuun kolmastoista päivä ja olin kotona kuumeessa. Minulla ei ollut yskää, nuhaa eikä kurkku kipeä vain kova kuume. Muistikuvani mukaan olen jo muutamana talvena sairastunut tähän samaan aikaan  tai minulle on sattunut tapaturma. Kaivoin äsken kaikki vanhat kalenterit esille ja huomasin, että tämä sairastumissykli on alkanut vuoden 2010 jälkeen.
 
Aloitin nykyisessä työpaikassani 2008 helmikuussa. Ensimmäiset kaksi vuotta uudessa työpaikassani menivät kuin sumussa koska surin avioeroani. (Kihlajaispäiväni oli muuten...  arvatkaa mikä?) Päästyäni eron aiheuttamasta surusta tolpilleni "yläkerran isäntä" päätti vetää konkreettisesti jalat altani.

Työmatkalla, Korkeavuodenkadulla mursin oikean olkapääni, liukastumisen seurauksena. Onnettomuudesta seurasi pitkä sairausloma. 
Tapaturma tapahtui 13:sta päivä tammikuuta 2011, leikkaushaavaani laitettiin 13 tikkiä, jotka poistettiin helmikuun ensimmäinen päivä Terveyskeskuksessa, huoneessa numero 13.

Viime vuonna 2013 minut leikattiin naistenlikalla 13 helmikuuta!

Tuli mieleeni, että nyt kun olen kuumeessa kotona, niin onko mahdollista, että kroppani viettää jonkinlaista traumaattisen kokemuksen muistopäivää? 

Eilen 13.02. olisi ollut myös syöpäkontrollipäiväni naistenklinikalla. Mikä omituinen sattuma, että kontrolli osui juuri kolmanneksitoista päiväksi.

Olen huomioitteni takia pois tolaltani. Pohdin, että onko minulle ennalta määrätty kohtalo johon en voi itse vaikuttaa? 

Elän todella kummallisessa syklissä, joka on alkanut 2008. Ilmeisesti minun ei kannata edes stressata ensi vuoden tammi-/ helmikuun tapahtumia. Jos kohtaloni on määrätty etukäteen ei taisteleminen tai pakeneminen taida auttaa?

En muista esimerkiksi isosta avoleikkauksesta, Naistenklinikalla oikeastaan mitään. Luulen, että ikävät traumaattiset muistot leikkauksista ja tapaturmasta, jotka olen onnistunut pyyhkimään mielestäni, ovat tallentunut kroppaani. Minä en muista mutta kehoni muistaa. 

Olemistani leimaa nykyisin loputon kiire, yliviritystila ja epämääräinen stressi. Tunnen ansaitsevani jo jotain parempaa, tuota parempaa en osaa kuitenkaan tarkentaa. Olen kadottanut itseni ja oikeat kysymykset.

Sunnuntailapsi sisälläni on kauhuissaan.

Sophia - Nerina Pallot

maanantai 10. helmikuuta 2014

SAKRAT SEKAISIN




Olen pitkän aikaa tuntenut outoa kipua sydämen korkeudella, keskellä rintaa. Kipu ei ota hellittääkseen. Olin vuosi sitten shiatsu-hieronnassa, kun hoitaja paineli kohtaa, missä nyt tunnen kipua, itkin.
(Shiatsu hieronta perustuu kehon "energiakanavilla" sijaitsevien akupunktiopisteiden, tsubojen paineluun.)

Kun valitin työantajalleni rintakipua, hän sanoi kipukohdassani sijaitsevan "minäkeskuksen."

Tutkin tänään asiaa ja totesin, että kyseessä lienee sydänsakrani.

Sabotoin näköjään omaa terveyttäni ja nyt minun pitäisi jotenkin pystyä/osata puhdistaa sydämeni lähellä olevat energiat. No tämä on taas helpommin sanottu kuin tehty.

Tunnistan, itsestäni seuraavia oireita jotka ovat saattaneet tukkia sakrani:
Olen stressaantunut, jännittynyt, ylirasittunut ja kärsin uniongelmista. En ole ehkä huomannut ensimmäisiä lieviä merkkejä väsymyksestäni ja nyt olen noidankehässä kun keho viestittää ja oireilee pahasta olostaan.

Jos jotain lukijaani tämä sakra asia nyt naurattaa niin huomauttaisin, että thaihierojani Pa löysi vajaa vuosi sitten syövästä viestivän energiahäiriön kropastani ja hän kehotti minua menemään heti tutkimuksiin. Pa oli oikeassa ja osoitti, että kaikki fyysiset vaivat on aluksi olemassa energiana.

Olen pulassa enkä tiedä mitä tehdä?

Matt Walters - I Would Die For You

torstai 6. helmikuuta 2014

JÄÄROUVA

Kuva: Tšupukka/iPhone

Olipa hienoa tulla tänään väsyneenä töistä kotiin ja törmätä näin upeaan lumiveistokseen omassa pihassa. Kiitos ilahduttajalleni. Kaikki harmit oli hetkessä poispyyhkäisty.
Ikävää, että tämä teos katoaa enkä voi nauttia siitä kuin pienen hetken.

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

KULTTUURIÖVERIT

Maalaus: Ingrid Roth
Sunnuntait ovat ihania päiviä, ne voi huoletti tuhlata itseensä kun on viikon painanut duunia. Tänään päätin pistäytyä lähialueiden gallerioissa tarkastamassa tarjonnan. Taidenäyttelyissä käyminen on yleensä ilmaista koska gallerioihin ei ole sisäänpääsymaksua. Ensin suuntasin matkan Uudenmaankadulla sijaitsevaan Galleria Dixiin. Dixissä on esillä ruotsalaisen taidemaalari Ingrid Rothin värikkäitä maalauksia ja grafiikkaa. Ingrid Roth on syntynyt 1958, koillisruotsissa hän on vakiinnuttanut asemansa ruotsalaisena taiteilija, jolla on nykyisin näyttelyjä ympäri maailmaa. Galleria Dixissä toteutuu Ingrid Rothin ensimmäinen näyttely Suomessa.

Maalaus: Ingrid Roth
Seuraavaksi suuntasin G12 galleriaan, joka sijaitsee, Annankatu 16. Pienessä Annankadun galleriassa esiteltiin 1977, Kajaanissa syntyneen Timo Tolosen maalauksia. Näyttelyn teokset ovat vuosilta 2011-2014. Maalaukset on öisiä kaupunkikuvia ja ne on maalattu öljyväreillä kankaalle. Timo Tolonen asuu ja opettaa Iisalmessa sekä grafiikkaa, että maalaamista. Tolosen maalaamat kaupunkimaisemat ovat eri puolilta Suomea ja hän kertoo maalaavansa nykytodellisuutta sellaisena kun se hänelle näyttäytyy. Öinen kaljaterassi örisevineen juoppoineen hehkulamppujen valossa näyttää Tolosen pensselin jäljiltä todella kauniilta.

Maalaus: Timo Tolonen
Viimeiseksi suuntasin matkani Bulevardi kymppiin, jossa sijaitsee galleria HELSINKI CONTEMPORARY. Bulevardilla sijaitsevassa galleriassa on Jukka Korkeilan (s. 1968 Hämeenlinnassa) näyttely, joka on moniosainen kokonaisuus, jossa yhdistellään maalausta, installaatioita ja piirustuksia. Näyttelyn nimi on "Odotan tulevan maailman elämää", taiteilija kertoo, että lause on lainattu ja muokattu Johannes Krysostomosksen liturgian tekstistä. Jukka Korkeila toteaa myös, että: "elämä on luopumisharjoitusta, jonka tarkoituksena on opettaa meitä."
Pidin myös kovasti Jukka Korkeilan toteamuksesta, että: " Roomasta palattuani olin aika järkyttynyt rumuuteen kääntyvästä taiteettomuuden kulttuuristamme. Rakkaus kauneuteen on korvautunut rakkaudella materiaan."

Maalaus: Jukka Korkeila
Hyvät ihmiset menkää tyydyttämään elämännälkäänne taiteen avulla teille voi avautua aivan uusia horisontteja.

Madrugada - Hold On To You