torstai 31. lokakuuta 2013

SILMÄNRUOKAA


Ulkoilen päivittäin Hernesaaressa. Kaivopuiston ja Eiran merenrantaa jatkava Hernesaaren itäranta on ollut pitkään kaupungin varikkona. Alue on vanhaa teollisuusaluetta ja siellä on mm. helikopterikenttä. Hernesaaressa toimii edelleen telakka ja silmänruokana on vanhoja hienoja rakennuksia kuten siilot ja Fordin vanha tehdas. 
Jokainen ulkoilureissuni on aina yhtä hämmentävä kokemus koska alueella on niin paljon kaunista katseltavaa. Jonain päivänä tulevaisuudessa Hernesaaren alue rakennetaan täyteen asuntoja ja alueelle kaavaillaan myös kahta isoa venesatamaa. Aikanaan länsisataman kaupunginosaan on myös tarkoitus rakentaa raitiovaunuyhteys. 
En ole kyllästynyt tähän joutomaa-alueeseen vieläkään koska se tarjoaa minulle edelleenkin elämyksiä, vaikka olen kuljeksinut kyseisellä ranta-alueella jo kymmenen vuotta.
Kuvasin tänään aamulenkillä kaiken sen, mikä oli mielestäni kaunista.
Meikäläisellä on halvat huvit!








Kuvat: Tšupukka/iPhone
Bill Callahan - Diamond Dancer

tiistai 29. lokakuuta 2013

LUTKA, HUTSU, PERVO!

Trixie Delicious
Miehittelin eilen Facebookissa, että sairauslomat sopii minulle. Se on totta! Mielikuvitukseni laukkaa niin villisti, että välillä tarvitaan joku laittamaan suitset meikäläiselle. Ajattelin, että aloittaisin sairauslomani ratoksi uuden harrastuksen. Harrastuksen pitäisi olla sellainen joka sopisi jo melkein mummoiässä olevalle naiselle.

Ystävättäreni Heidi osti minulle aikoinaan syntymäpäivälahjaksi posliinimaalauskurssin mutta jostain syystä me emme koskaan aloittaneet sitä. Päätin aamupäivällä ottaa vahingon takaisin ja suuntasin kotini lähistöllä olevaan kerhotilaan, siellä todelliset ikäneidot olivat uppoutuneet maalausharrastukseensa. 

Minä näytin näiden taiteilijoiden rinnalla lähinnä "pissikseltä" mutta mummelit hyväksyivät minut joukkoonsa. Naiset maalasivat valkoisiin kahvikuppeihin ja lautasiin kaikenlaisia kukkasia, kotieläimiä ja lintuja. Minä kaivoin laukusta tuomani esineistön. Naiset ihmettelivät kirpputoreilta hankkimiani, kannuja, kuppeja ja kippoja he totesivat, että: "Eihän noihin voi mitään maalata kun ne on jo valmiiksi maalattu!"

Totesin, että en haluakaan maalata näihin esineisiin kukkia tai perhosia vaan tekstejä. 
"Minkälaisia tekstejä?" oli seuraava kysymys. 
Vastasin, että: "Sellaisia sanoja kuin, MULUKKU, IDIOOTTI, NÖRTTI, HUTSU, PERVO, PIHTARI, LUUSERI, STRUTSIREVA, NYNNY, JUNTTI, KUSIPÄÄ, KUKKAHATTUTÄTI, SAMPPANJASOSIALISTI, HIHHULI, GUSIBÄÄ, TAMPIO, HOMO, SVEDUPELLE."



Kukaan ei nauranut, paitsi minä. Vetäisin lopuksi vielä ässän hihasta, pienen kannellisen posliinipurkin, johon oli maalattu lemmikkejä. Huusin aivan innoissani, että tähän voisin maalata, että: "ANNA PIPARII!"

Ensimmäinen tuntini päättyi siihen ja se oli kuulemma myös viimeinen. Ohjaaja ojensi närkästyneenä osallistumismaksuni takaisin. Tulin lopputulokseen, että ihmisillä ei ole pienintäkään huumorintajua tai sitten minulla vaan on yksinkertaisesti kaikki ruuvit löysällä. Tulin kiukuissani kotiin ja ajattelin, että ei tämä ideani voi ainutlaatuinen olla. Googlettamalla löysin sielunsiskoni Trixie Deliciousin, Uudesta-Seelannista.
Taidan yrittää vielä kerran ja sitten myyn kokoelmani "SoriMekolle."
( SORIMEKKO -Anteeksipyyntöjä ja tekstiilejä jo vuodesta 1951-.)


Trixie Delicious
Trixie Delicious
Trixie Delicious
Trixie Delicious
Trixie Delicious
Trixie Delicious
Trixie Delicious
Trixie Delicious
Sinead O'Connor - The House Of The Rising Sun

lauantai 26. lokakuuta 2013

PÄIVÄN KUVA JA MIETELAUSE

Kuva: Tšupukka/iPhone

Ainoa henkilö, joka käyttäytyy järkevästi, on räätälini. 
Hän ottaa minun mittani joka kerta uudelleen kun tapaamme. Kaikki muut käyttävät minusta vanhoja mittojani ja kuvittelevat, että minä yhä sovin niihin.
-George Bernard Shaw-

torstai 24. lokakuuta 2013

NAINEN KAUNEIMMILLAAN


Kuva:Tšupukka/iPhone
Olen palannut Kätilöopistolta kotiin, ihanaa! Muistoksi tästä ikävästä tapahtumasta muutama loistava sairaalakuva. Tässä ensimmäisessä otoksessa muistutan enemmän pelästynyttä "hömötiaista" kuin iloista "pikku kottaraista". Vatsaonteloni tähystysleikkaus meni hyvin. Yritän kuvassa olevasta ilmeestä päätellen ymmärtää tapahtunutta ja palata takaisin maan kamaralle. Sänkynaapuriani ei kuulunut huoneeseen vaikka hänet leikattiin ennen minua. Vierustoverilleni tehtiin nyt tismalleen samanlainen leikkaus kuin minulle viime helmikuussa. Olin huolestunut kun sairaalakaveriani ei tuotu takaisin huoneeseemme kun minua lähdettiin viemään leikkaussaliin.

Kuva:Tšupukka/iPad
Hoitajat olivat turvana kun menin ensimmäisen kerran operaation jälkeen naistenhuoneeseen. Heti leikkauksen jälkeen on suotavaa lähteä liikkeelle, mutta ei yksin vaan hoitajan avustuksella. Pyysin omahoitajaani saattamaan minua osastojen käytävillä ympyrää, että hiilidioksidi poistuisi nopeammin kropastani. Hiilidioksidia oli pumpattu sisälleni leikkauksen helpottamiseksi. Hiilidioksidin poistuessa kehosta se saattaa aiheuttaa hartiaseudun kipuja, mutta minulla särki ainoastaan oikean käden olkapäätä, joka operoitiin muutama vuosi sitten. Kävely käytävillä meni hyvin ja totesin hoitajille, että: "Nyt pärjään ihan yksin enkä tarvitse enää saattajia".

Kuva:Tšupukka/iPad
Tämän kuvan ottohetkellä oli aika yksinäistä ja turvaleluni hra Tossavainen unohtui aamukiireessä kotiin. Alakroppani oli väritetty punaiseksi, pidin siitä olo oli kuin intiaanilla. Sairaalavaatteet ovat myös ihan vertaansa vailla. Keltainen yöpaita oli aika piristävä.
Aamulla kävin itse aamiaisella vaikka sekin olisi tarjoiltu vuoteeseen. Auttelin aamiaishuoneessa samalla mummoja saamaan puuroonsa maitoa ja voita kun ne oli paljon huonommassa hapessa kuin minä. Hoitajani tuli hakemaan minut kahviosta kun lääkäri oli tulossa aamukierroksella huoneeseeni. Minusta oli taas poistettu palanen patologin ihmeteltäväksi. Tässä on herännyt epäilykset, että aikookohan ne varastaa minut koko tytön pala palalta? Lääkärini, Mikko Loukovaara (joka on ehkä ujoin mies, mitä olen koskaan tavannut) lupasi, että vastaus tulee kahden viikon kuluttua. Ilmoitin omahoitajalleni, että haluan lähteä kotiin. Sain luvan.
En voinut sanoa huonetoverilleni näkemiin koska hän ei tullut takaisin edes aamupäivän aikana. Toivon hänelle kaikkea hyvää ja pikaista paranemista.
Sairauslomaa on marraskuun kolmanteen päivään asti ja lääkärintodistuksessa lukee seuraavaa: "Merkittävä työkykyä alentava sairaus: "Seroosi epiteliaalinen munasarjansyöpä."

Kuva:Tšupukka/iPad
ZAZ - Eblouie par la nuit

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

LAPAROSKOPIA


Kuva: Tšupukka/iPhone

Gynekologisesta avoleikkauksesta on kulunut nyt kahdeksan kuukautta ja ensi viikolla on edessä uusi leikkaus. Tällä kertaa on kysymyksessä tähystysleikkaus, jota pidetään potilaan kannalta avoleikkausta huomattavasti miellyttävämpänä vaihtoehtona. Jaa, mene ja tiedä minä koen kuitenkin tämän tulevan leikkauksen taas yhtenä ikävänä episodina elämässäni.

Tähystysleikkauksessa vatsaonteloni sisään mennään vatsanpeitteiden avausten kautta. Läpimitaltaan yhden senttimetrin levyisiä haavoja vatsalleni leikataan kolme. Haavoihin asetetaan leikkauksen ajaksi leikkausportit, joiden kautta vatsaonteloon viedään erilaisia instrumentteja, kuten saksia ja pihtejä.

Olen todella huolestunut!

Kuva: Tšupukka/iPhone
Jotta vatsaontelossani voitaisiin työskennellä, laitetaan keskelle napaani yksi leikkausportti, jonka kautta vatsaonteloon viedään kamera.
Kameran yhteydessä on vatsaonteloa valaiseva voimakas valolähde, joka mahdollistaa työskentelyn muuten pimeässä vatsassani.

Avoleikkaus ei ollut mielestäni yhtä pelottavaa kuin tämä tuleva koska nyt minua hermostuttaa tulokset ja patologin lausunto.

Kuva: Tšupukka/iPhone
Ajattelin pyytää, että leikkaava lääkäri asentaisi minuun vetoketjun. Olisi kaikille osapuolille helpompaa aukoa ja sulkea vetoketjua.

Lääkäri on kertonut minulle, että munasarjasyöpä pyrkii leviämään lantion ja vatsaontelon imusolmukkeisiin ja vatsakalvoon ja kasvamaan sisäelinten ympärille.

Sopii siis todellakin toivoa, että näytteet olisivat puhtaat!

Saule - Dusty Men


torstai 17. lokakuuta 2013

maanantai 14. lokakuuta 2013

VIIKONLOPPU SAARISTOSSA


Vietin mahtavan pidennetyn viikonlopun ulkosaaristossa. Aurinko paistoi lauantaina, sunnuntaina ja maanantaina kirkkaan siniseltä taivaalta. Vaikka elämme jo lokakuun puoltaväliä, mikään ei estänyt nauttimasta lounasta tai aamiaista ulkosalla. Auringossa oli asteita varmasti parikymmentä ja kävin jopa useita kertoja uimassa.


Kuvasta näkee, että on todellakin syksy mutta kyllä sitä oli vaikea käsittää kun heittelimme virveliä tässä lahdenpoukamassa. Kala ei kyllä syönyt luonto oli kitsaalla tuulella myös sienien suhteen.
T-paita kelit kuitenkin korvasi kala- ja sienisaaliit.


Näitä ei voi kutsua kovin onnistuneiksi grillimakkaroiksi, mutta onneksi oli muutakin ruokaa.
Tekevälle sattuu. :)


Tässä otoksessa on sinisellä lautasella vaatimaton sunnuntaipäivän sienisaaliini. Lauantain sato oli parempi ja myös roskaisempi kun sienet piti poimia sammalmättäiden sisältä. Metsä oli niin rutikuiva, että sienestäminen oli hukkahikeä. Nenäni kyllä paloi syysauringossa.


Sienien putsaamiseen ei mennyt kauan, sato oli niin mitätön, mutta olin siitä vähästäkin onnellinen.


Nimittäin siitä pikkuruisesta sienisaaliista sai muhkean kastikkeen. Nautimme tämän suurenmoisen aterian lihattoman lokakuun kunniaksi.


Keittiömestari tekee etätöitä ja jo kohta tämän kuvan ottamisen jälkeen sain mitä upeimman makuista valkosipulikeittoa. Valkosipulikeitto on nyt syksyn ykkössuosikkini. NAM!


Tässä on luontokuvaaja Tšupukka vauhdissa. Meduusa varmaan ihmettelee tuota vihreää hiirtä, joka kurkkii veneen laidan yli.


Aurinko valaisi niin upeasti maisemaa, että kalliotkin näyttivät kuin ne olisi silattu kullalla.


Iltataivas oli myös upea, valitettavasti en saanut kännykälläni kuvia yöllisestä tähtitaivaasta.
Taidan aloittaa säästämisen kunnon kameraa varten... mukavaa työviikkoa kaikille ja varsinkin sinulle beib!

Adele - One and Only

torstai 10. lokakuuta 2013

PÄIVÄN KUVA JA MIETELAUSE

Kuva: Tšupukka/iPhone

Jotkut ihmiset jaksavat marista siitä, että ruusuissa on okaita. Minä olen kiitollinen siitä, että okaissa on ruusuja.
- Alphonse Karr -

maanantai 7. lokakuuta 2013

PIXEL BOY


Kuva:Beru Betto
Olen usein miettinyt, mitä tyhjistä WC-paperirullan hylsyistä voisi tehdä. Netistä löytyy ihan mielettömiä ideoita, mutta ihastuin singaporelaisen Beru Betton yksinkertaiseen ideaan. Beru Betto ohjeistaa blogissaan tekemään tyhjistä kartonkirullista seinälle taideteoksen jonka nimi on Pixel Boy.

Tarvitset tämän teoksen tekemiseen:
  • WC-paperin sisällä olevia pahvirullia
  • Vahvaa liimaa
  • Akryyli maalia
Kuva: Beru Betto
Beru Betto on tehnyt sivustolleen malleja eri hahmoista. Voit suunnitella oman hahmon, Betton ohjeiden mukaan.


Tämä Pixel-Boy sopii hyvin lastenhuoneeseen mutta miksei myös lapsenmielisen aikuisten kotiin somistukseksi.

Kuva: Beru Betto

Ben Howard - Empty Corridors

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

PÄIVÄN KUVA JA MIETELAUSE

Kuva: Tšupukka/iPhone

Kun tuulee idästä, haravoi länteen.
(-erään kaupunkilaisen neuvo, maaseudun puuhissa-)