sunnuntai 21. elokuuta 2011

DALAI-LAMA SUOMESSA


En ole eläissäni paljon massatapahtumia harrastanut mutta nyt tarjoutui sellainen tilaisuus jota en voinut jättää väliin. 
Maanpaossa elävä Tiibetin hengellinen johtaja 14. Dalai-lama, Tenzin Gyatso vieraili Suomessa, suomalais-tiibetiläisen kulttuuriseuran ja Songtsen ry:n kutsumana. 
Lauantai-aamuna klo 09.00 seisoin ystävieni kanssa Espoon Barona-hallissa massiivisessa turvatarkastuksessa. 
Hänen Pyhyytensä Dalai-laman yleisötilaisuus oli loppuunmyyty ja hallissa velloi melkoinen ihmismassa eri kansallisuuksia.

Dalai-lamalla ei ole minkäänlaisia tähden elkeitä. Tilaisuuden piti alkaa klo 10.00 ja jos olisi ollut rocktähdestä kysymys, hän olisi kompastunut takahuoneessa paljettipöksyihinsä ja myöhästynyt siitä syystä tunnin, lavalle tulostaan mutta Dalai-lama astui yleisön eteen aivan minuutilleen.

Yleisö nousi ylös vanhan mutta pirteän miehen astuessa saliin ja istuutui kun Hänen Pyhyytensä antoi siihen iloisesti, kättä heilauttamalla luvan.
Itsekseni päivittelin kuinka lähes 8000-päinen yleisö kykeni olemaan niin hiljaa?

Dalai-laman asettuessa risti-istuntaan muhkeaan nojatuoliin, tarkastelin hänen asuaan ja tulin siihen tulokseen, että se oli varmaan halvinta intialaista, käsivärjättyä, paksua puuvillaa mitä markkinoilta löytyi. Miehustassa oli hiukan keltaista muuten munkinkaapu oli syvän tummanpunainen.
Jaloissaan Dalai-lamalla oli hauskat varvassukat, joka varvas oli omassa lokerossaan. Sukat olivat punaiset ja asuun kuului myös mustat miesten nahkakengät. 



Eniten minua hämmästytti kuitenkin kulahtanut aurinkolippa, jollaisia näkee  McDonald's. myyjillä. Dalai-laman päässä se näytti lähinnä naurettavalta mutta se oli myös todiste siitä, että hän oli vaatimaton mies.
Lipalla oli kuitenkin vissi selitys Hänen Pyhyytensä halusi nähdä yleisönsä jolle puhui ja lippa suojasi hallin kirkkaiden valojen häikäisyltä. 



Lukijat varmaan ihmettelevät miksi puhun Dalai-laman vaatetuksesta mutta Hänen Pyhyytensä itse aloitti kertomalla, että joskus munkkien kesken on pientä kiistelyä, mikä kaavun mitta on oikea? Kuuluuko nilkkojen näkyä vai ei, tiedän että tämä osuus meni tuhatpäiseltä yleisöltä ohi mutta minulta eivät muotiasiat koskaan mene.

Hänen Pyhyytensä käyttäytyi Areenan lavalla kuin luonnonlapsi hän raapi päätänsä, kaivoi korvaansa, kutitteli nenäänsä ja veivasi lippaansa edestakaisin ja puhkesi usein raikuvaan hyvätuuliseen nauruun.

Päivän teemana on mielenharjoituksen kahdeksan säettä. (Langri Thangpa)
Niissä puhutaan anteeksiannosta, nöyryydestä ja lähimmäisen rakkaudesta.
Vierustoverini vaipui nirvanaan alta aikayksikön joka on autuas tila, johon voi päätyä buddhalaisuudessa meditoinnin avulla. Meinasi itse vaipua samaan tilaan muutaman kerran.

Kello 12.00 tarjottiin kasvislounas, minä en pärjännyt tönimisessä ja etuilussa kiinalais-delegaatioille joten sain vain pari palaa leipää. Ystävällinen baari-setä antoi minulle lasillisen raikasta vettä. Tällaisessa massatapahtumassa olisi pitänyt olla lukuisia vesipisteitä janoisille ihmisille.
Dalai-lama syö yleensä kasvisruokaa koska hän haluaa pitää painonsa kurissa mutta matkoilla hän saattaa tehdä poikkeuksia ja voi syödä joskus jopa lihaakin.

Ruokailun jälkeen jatkettiin aiheesta Myötätunnon Voima ja tilaisuuden lopussa Dalai-lama vastaili yleisön esittämiin kysymyksiin, jotka kaikki olivat mielestäni tekotaiteellista paskaa eli oppilaat eivät olleet oppineet mitään. Dalai-lama totesi itsekin muutaman kysymyksen kohdalla, että ne oli kummallisia, eikä hän osaa vastata niihin ja kun joku kysyi lasten kasvatuksesta hän vastasi olevansa vain munkki ja veikkasi, että kysyjä tiesi varmasti vastauksen sisimmässään paremmin koska oli lapsensa vanhempi.

Ulkopuolisesta "elävän Buddhan" elämä saattaa tuntua perin yksinäiseltä.  Dalai-lama kertoi tuhatpäiselle yleisölle, että viime vuosien mittaan melkein kaikki hänen lähimmät ihmiset ovat kuolleet - tärkeimmät opettajat, äiti, vanhempi veli. 
Tähän kuten kaikeen muuhunkin Dalai-lama kuitenkin suhtautuu sanan varsinaisessa merkityksessä filosofisesti. "Vanhat ystävät väistyvät, uusia ystäviä tulee tilalle.”


Luin aamulla hauskan haastattelun Dalai-lamasta vuoden 2003 Valituista Paloista.
Haastattelija kysyi: Mitä tavallisten ihmisten kokemuksia ilman olette munkkina jäänyt?”

Dalai-lama: Tämä ruumiinosa on ainakin jäänyt käyttämättä. (Dalai lama osoittaa nivusiaan ja nauraa.)

"Oletteko siitä pahoillanne?"

Dalai-lama: En. Munkit ja nunnat eivät ole selibaatissa pelkästään pakon vuoksi. Meidän päätavoitteemme on pyrkiä eroon kielteisistä tunteista, ja vaikka seksuaalinen halu ja kiintymys tuottavat nautintoa, tosiasiassa niistä versoo myös paljon vihaa ja mustasukkaisuutta. Munkit paastoavat ja pukeutuvat vaatimattomasti. Askeettinen elämäntapa ei tähtää vain suurempaan mielenrauhaan, vaan tavoitteena on Moksha, lopullinen vapautuminen.


Toivotan Hänen Pyhyydelleen pitkää ikää. 

Tibetan pop star "Chokey Sempa"
Tenzin Chokey Sempa born in Shillong,India…started writing her own songs while working as a kindergarten teacher in Kathmandu,Nepal. Her debut album”Chokie Sempa” winded up winning the best female singer and the best love song at Music Tibet awards 2004.This is a video from her second album ‘Oldshoe’ 2006. A song called “Nga ghari ghari jhego re” means “what should I do?”

2 kommenttia:

  1. Hyvää sununtain jatkoa.

    Teuvo Noormarkusta

    VastaaPoista
  2. No kah, kiitospa kiitos :) Samoin sinulle toivottelen.

    VastaaPoista

Yksilöllistä huomiota Tšupukalle voit jakaa täällä!