perjantai 29. huhtikuuta 2011

DENIM RULES


80-luvulla suosiossa olleet käytetyn näköiset ja jo uutena rikkinäiset farkut ovat tekemässä paluuta.
Valmiiksi kulutettuja farkkuja on saatavilla designkaupoista, mutta ylimääräinen työ lisää farkkujen hintaa. Denim pitää keinotekoisesti kuluttaa ja tästä syystä risat jeansit ovat kalliimpia kuin tavalliset kuluttamattomat farkut.
Säästä rahaa ja kuluta/tuhoa itse omat farkkusi.

ENÄÄ EI EDES RAHALLA SAA...
TÄN PAREMPAA...
FARKUT ON JO VALMIIKSI RIKKI.
SAIRASTA JA KALLISTA TOUHUA!
EI MULLA VAAN OLIS VARAA...
Customoi itse jeansit, ohje.

Tarvikkeet:

Kumikäsineet
Paksu pyyhe tai puulevy
Valkaisuaine
Muovipussit
Sieni
Puunpalanen
Linkkuveitsi
Juustoraastin
Hiekkapaperi (medium-karkeus)

1. Laita kumikäsineet käteen, käsien suojaamiseks.
2. Levitä pyyhe tai puulevy  suojaamaan työskentelytason pintaa valkaisuaineelta.
3. Aseta farkut tasaisesti, oikea puoli ylöspäin työskentelyalustalle. Sujauta plastiikkipussit lahkeiden sisään jos et halua, että housujen takaosasta tulee etuosan peilikuva.
4. Kasta sieni valkaisuaineessa ja purista ylimääräinen neste pois.
5. Taputtele sienellä lahkeita. Käytä enemmän valkaisuainetta jos haluat vaaleamman tuloksen.
6. Kostuta sieni uudelleen ja puristele valkaisuainetta ympäri farkkuja. Käännä housut toisinpäin ja toista käsittely.
7. Pese farkut kylmässä vedessä, väännä liiat vedet ja anna kuivua.
8. Levitä farkut tasaiselle alustalle uudelleen ja laita puinen laudankappale lahkeen sisään, ettet vahingossa riko molempien lahkeiden pintaa.
9. Raasta farkkuja puukolla, juustoraastimella tai hiekkapaperilla. Jatka hiomista kunnes kankaaseen kehittyy reikiä tai pinta ohenee tarpeeksi.
10. Kasta pala hiekkapaperia valkaisuaineeseen ja hio sillä reikien reunat siten, että ne näyttävät luonnollisesti haalistuneilta ja kuluneilta.
11. Käännä farkut ympäri ja toista käsittely.
12. Pese farkut vielä kerran kylmällä vedellä.


Angie Stone - Wis I Didn't Miss You

lauantai 23. huhtikuuta 2011

MONKEY SEE, MONKEY DO



Vietimme ystäväni kanssa rattoisaa lauantai päivää.
Aloitimme kulttuuri-pläjäyksellä.
Saapastelimme n. 12.30, Galleria AspikseenBulevardi 5, tsiikaamaan taiteilija/muotoilija, Pauli Partasen maalauksia ja veistoksia.
Onneksemme taiteilija oli paikalla ja osallistui kahden kulttuuriapinan kanssa katselmukseen. Pauli Partanen tunnetaan uniikeista lasitöistään, keramiikasta ja veistoksista, hän on aloittanut uransa Arabian tehtailla.
Minuun  teki vaikutuksen hänen hienot maalauksensa, varsinkin eräs harmaasävyinen työ, jota olisin voinut tuijotella pitempääkin, siinä oli niin paljon kätkettyä tapahtumaa.




Gallerian jälkeen käppäilimme Espan-puistoon katselemaan elävää taidetta eli ihmisvilinää ja nauttimaan auringosta. Yazkassa heräsi oitis pieni taiteilija ja hän nappasi mielestäni vaikuttavan otoksen puistosta.


Ja tietenkin meistä kahdesta pikku viikarista :)



Chillailun jälkeen nälkä alkoi kurnimaan, joten valitsimme pöydän Espan aurinkoisimmasta kahvilasta.
Café Esplanadissa pitäisi olla pöytiintarjoilu, koska jonot ovat sietämättömän pitkiä ja WC:ssä käyminenkin osoittautui vaikeammaksi, kuin suosikki-diskoon pääseminen.
Paikan hyvä puoli on se, että ennemmin ja myöhemmin siihen tipahtelee tuttuja moikkamaan ja mikäs siinä on kuulumisia vaihdella kauniissa auringonpaisteessa. Ihastuttava tarjoilijatar nappasi nämä iloiset kahvilakuvat. Tunnelmaa kohotti, että eräs ihana mies puhalsi olkapäähäni, että käteni paranisi pian. :)



Lounastauon jälkeen mentiin shoppailemaa ja löydettiinkin Yazkalle mageet releet ja mä sain pillifarkut, joissa on melkein niillä rajoilla persus, että en tiedä hyväksynkö.
Mukava päivä alkoi olla illassa ja meidän kahden osaltamme ohi. Kaksi arjen todellista sankaria vaelsivat yhdessä kotiin, kohti aurinkonlaskua. Kopoti...kopoti...kop.

Kiitos ystävälleni mahtavasta HELSINKI-päivästä. Suosittelen kaikille lukijoilleni lomaa kotikaupungissaan, se on avartavaa.

Angus and Julia Stone - Big Jet Plane

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

PLEASE DON'T STEAL MY BIKE!


Polkupyörävarkaus on yleisin omaisuusrikos Suomessa. Pyörävarkaudet lisääntyvät aina keväisin, harmittavinta on se, että pyörä saatetaan anastaa oman kotitalon pyöräsuojasta tai kotipihan, pyörätelineestä. Pitkäkyntiset ovat yleensä kiinnostuneita hyvistä pyöristä, joten pyörät kannattaa suojata kunnon lukolla ja kiinnittää se, jos mahdollista kiinteisiin rakenteisiin, sellainen toimenpide vaikeuttaa varkaan toimia, eikä pyörä lähde helposti voron matkaan. Tässä sinulle muutamia mahtavia vinkkejä kuinka voit suojata rakkaan/ kalliin pyöräsi.


Suosikkini on Designeri Bach Nguyen suunnittelema pyörän ohjaustankoon sijoitettu lukko. Tämä pyörän sisäänrakennettu varkaudenestolaite toimii melko yksinkertaisesti. Käännät pyörän kahvat alaspäin ja vedät ne ulos. Kahvojen sisältä tulee vahvat teräsvaijerit, jotka voit kietoa vaikka puun ympäri.




Varkaathan yleensä katkaisevat polkupyörien lukituslaitteet, mutta tässäpä videossa on niin ovela keksintö, että taitaa jäädä väliin lukon murtamisen yrittäminenkin.
Saksalainen yritys on rakentanut tämän näppärän pyörän lukon kehikosta jossa on pyörät, akku ja moottori. Lukituslaitetta ohjataan kaukosäätimellä. jolla pystyt nostamaan pyöräsi ylös lyhtypylvääseen. Esplanadi näyttäisi hienolta kun fillarit olisi ripustettu somasti riviin molemmin puolin katua, korkeuksiin.


Kevin Scott on suunnitellut taas pyörän jonka voi kääräistä tolpan ympäri ja sen jälkeen pujottaa lukon renkaiden ja rungon läpi. Todella kätevää tässä ideassa koko pyörä itse toimii varkauden estona.


Ja noin nyt on pyörä solmussa ja lukossa!


Tässäpä hauska lukko vihreälle pyöräilijälle. ”Ivyn” on suunnitellut Sono Mocci.
Melkein toivoisin, että varas veisi pyörän tämän ihanan murattilukon sijasta. Fillaroidessa lukkoa voi käyttää vaikka pyörän rungon koristeena.





Toivottavasti tämä Ranskassa muotoiltu käärmelukko pelästyttää varkaat, kuten variksenpelätin varikset. Lukkoja on saatavana useampana värivaihtoehtona.


Steve Hunt on suunnitellut tämän seuraavan sukupolven pyörälukon.
Kun joku yrittää pölliä pyörääsi lukon mekanismi lähettää hälytyksen kännykkääsi.
HALO-lukolla on annettu kaareva muoto, jonka pitäisi helpottaa lukon asentamista polkupyörään.



Suunnittelijat: Bong Hokuen & Ko Yoenjung
Ovat suunnitelleet pyörän, joka on itsessään lukko. Pyörän nimi on Free Lock.


Hyvää kevättä ja mukavia fillarointikelejä.
Norah Jones - Chasing Pirates

perjantai 15. huhtikuuta 2011

NENYA


Nokian tutkijat ovat luultavasti luoneet seuraavan hittituotteen, sormuksen jolla voi hallinnoida matkapuhelintaan.
Sormus näyttää standardi korulta mutta on todella vahva magneetti.
Sormus on saanut nimeksensä NENYA, innoittajana kirja, Taru sormusten herrasta, haltiasormuksen mukaan.

NENYA-sormuksen on tarkoitus helpottaa kännykän käyttöä esim. siten että sitä ei aina tarvitse kaivaa laukusta tai taskusta.

Sormus lähettää yksinkertaisia käskyjä puhelimeen ja sillä voi kontrolloida mm. äänen voimakkuutta tai päivittää sijainteja.

Sormukseen mahtuu kahdeksan käskyasentoa ja oletusarvona on se, että ihminen osaa kääntää sormusta tarkasti 45°.

Mielestäni ärsyttävintä on se, että sormus tarvitsee toimiakseen ranteeseen kiinnitettävän Bluetooth-lukulaitteen. Se on iso ja ruma.

NENYA-sormusta ei kuitenkaan kannata mennä tiedustelemaan vielä kaupoista, koska se on vasta kehittelyvaiheessa.

Nokia esittelee NENYAN, konferenssissa The Conference On Human Factors In Computing Systems, toukokuussa 2011, Vancouverissa, Kanadassa.

Porter - Surround me with your love

torstai 14. huhtikuuta 2011

MIKSI SYÖPÄÄ EI SAA PARANTAA?

Massimo Mazzuccon dokumentti siitä, miksi koululääketieteelle perustuva terveydenhuoltomme säteilyttää, paloittelee ja myrkyttää syöpään sairastuneen potilaan, vaikka tarjolla on jo kauan ollut useita tehokkaita menetelmiä syövän hoitoon. Elokuvassa esitellään kursorisesti seitsemän halpaa ja myrkytöntä tapaa päästä eroon syövästä – ja niistä yhdestäkään et kuule lääkäriltäsi.
Jopa 99 % potilaista paranee "vaihtoehtoisilla menetelmillä" täysin ennalleen, ja heidän muistinsa ja kehonosansa ovat hoidon jälkeen toimintakykyisinä tallella, päinvastoin kuin säteilytetyillä, leikellyillä ja kemomyrkytetyillä kohtalotovereillaan, joista selviää vain 10 %.
Elokuvassa esitetään silmiä avaava näkymä viimeisten sadan vuoden aikana tapahtuneeseen lääketieteen politisoitumiseen ja suuryrityistymiseen. Esittelyssä on myös, todistusaineiston kera, uusia havaintoja syövän alkusyystä ja kehityksestä – ja kyseiset havainnot poikkeavat tyystin perinteisen myrkkyhoito-, säteilytys- ja leikkelykoulukunnan syy- ja etenemisteorioista. Tämän nähtyään alkaa mitä luultavimmin nähdä muutkin ympärillään hoetut "itsestäänselvyydet" hieman eri valossa.
Elokuvassa esitellään Renè Caissen, Harry Hoxseyn, Maximillian Gersonin, Geerd Hamerin, John Beardin, Ernst Krebsin, William Lanen, Tullio Simoncinin ja joidenkin kansanperinteisen lääketieteen edustajien työtä sekä sivutaan tutkijoita, joiden tutkimustyö keksintöineen on jätetty koululääketieteessä täysin huomiotta. (Tekstin lainaus Dokumenttiprojekti: Uusi Näkemys, Vaihtoehtoja viralliselle totuudelle)
Katso dokkari alla olevasta linkistä:

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

URSULA JA SÉRAPHINE


Tilanne on sellainen, että en millään jaksaisi päivitellä blogiani, kun on kaikenlaista mielenkiintoista tekemistä. Ystävät ovat tehneet kuitenkin källin ja mainostaneet blogiani, omissa blogeissaan ja jopa facebookissa, MikaAninka ja Jutta. Ei tässä näköjään auta kuin panna kynä sauhuamaan.


No mitä mä sitten puuhaan?
Käyn luennoilla yliopistolla, taidenäyttelyissä, luen kirjoja ja katselen ihanan naapurintytön antamia elokuvia sekä tapaan ystäviäni. Normaalissa elämässä tällainen luksus ei tulisi kysymykseenkään, mutta olen pitkällä sairaslomalla ja voin nauttia nyt kaikesta sellaisesta, mikä työtätekevälle ihmiselle on lähes mahdotonta. Syitä itsensä hellimisen mahdottomuuteen työn ohella on useita, ei ehdi, ei jaksa, (koska on väsynyt), perhe vaatii aikansa, jne, jne.
Työviikkojen aikana itseni hellimistä ja lohduttamista oli shoppailu. Nyt en ole käynyt moneen kuukauteen kaupoissa, koska en tarvitse sellaista ”sielun pikaruokaa” ja hetken hurmaa. Ehdin siis oikeasti nauttia elämästä ja huomaan, että paljon on tekemisissäni korjaamisen varaa, Elämä on lyhyt, joten on sulaa hulluutta vetää itsensä duunissa niin piippuun, että jää kaikki sellainen tekemättä, mikä tuottaa todellista iloa.

Kävin tällä viikolla kirjastossa lainaamassa kirjoja ja saatan nousta lukemaan jo viideltä aamulla, koska tiedän, että voin nukkua päivällä jos väsyttää.
Aloitin eilen kirjan, jota olen etsinyt neljä vuotta, en kovin aktiivisesti mutta aina kun olen muistanut kysäisin sitä, divareista ja kirjakaupoista.
Kirjaston täti hommasi sen minulle. Kyseessä on Ursula K. Le Guinin kirjoittama ja vuonna 1974 julkaistu romaani, OSATTOMIEN PLANEETTA. 


Tämä kirjallisuuden laji ei ole koskaan aiemmin kiinnostanut, mutta nyt tapahtui käänne ja minusta tuli science fictionin -ystävä kertaheitolla.
Kirja voitti Hugo-palkinnon ja Nebula-palkinnon vuonna 1975.

 Ursula K. Le Guin
Innostuin tästä kirjasta kun luin erään haastattelun, missä haastateltava mainitsi, että Osattomien Planeetta on yksi hänen lempikirjojaan. Etsin kirjasta sen jälkeen arvosteluja ja ne olivat suorastaan mairittelevia. Nyt voin tarkistaa itse kantani kunhan olen lukenut teoksen.

Katsoin myös eilen loistavan elokuvan, kiitos siitä kuuluu Suskille.
Martin Provostin ohjaama SÉRAPHINE on yksi hienoimpia näkemiäni elokuvia.
Elokuva kertoo itseoppineesta taidemaalarista, joka elää Ranskan maaseudulla, (1864 - 1942) siskonsa holhokkina. Séraphine tekee palvelijan töitä varakkaille perheille, siivoaa, pyykkää jne. Iltaisin ja öisin hän maalaa kynttilän valossa, salaa, itse tekemillään väreillä. Värejä hän sekoitti mm. mudasta, verestä, kynttilän talista, kasveista ja olettamukseni mukaan jopa pissasta.


Pääosanäyttelijä, Yolande Moreau tekee ihan uskomattoman roolisuorituksen, kömpelönä, suttuisena ja mielentilaltaan epävakaana piikana.
Elokuva on mielestäni kulttuuriteko, joka tuo suuren yleisön tietouteen piiloon jääneen taiteilijan. Samalla vuosisadalla vaikuttivat sellaiset suuret nimet kuin Picasso ja tullimies Rousseu, nämä taiteilijat esille nostanut keräilijä Wilhelm Uhde tiesi kohdanneensa ainutlaatuisen luonnonlahjakkuuden saadessaan siivoojakseen hysteerisen Séraphinen.


En suosittele elokuvaa kärsimättömälle katsojalle, koska se etenee hyvin verkkaisesti ja Séraphinen ajatukset eivät koskaan oikein auenneet minulle, monia kysymyksiäni jäi vastausta vaille.
Yksi asia tuli kuitenkin ymmärretyksi, taide ja sen tekeminen kuuluu kaikille.

Glass Bone Crash - Aura Dione


sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

WC


Blogin pitämisestä seuraa kaikenlaista iloa ja hyötyä. Kädentaitojen lisäksi on mahdollisuus solmia suhteita muihin bloggareihin ja näin saada uusia ystäviä.
Tutustuin pieni tovi sitten tyttöön, joka pitää hauskaa NYT LORAHTI-Blogia.
Aninka käy yhden naisen taistelua ilmaisten vessojen puolesta, kadulle pissaavia vastaan. Koska minäkin vihaan kadulle kusijoita, meistä kahdesta tuli heti ystävät. Nyt haluan mainostaa hänen hauskaa sivustoa. Esittelen tässä samalla oman maailman pienimmän ”pikkulani” joka on rakennettu luultavasti vaatekomeroon, talon rakennusvuotta 1913, huomattavasti paljon myöhemmin. Minulla ei ole varaa lihoa pisaraakaan, että mahtuisin asioimaan klosetissani.

Välikirjoitukset ovat vessa-huumoria, sateisen päivän piristykseksi. Nauttikaa elämästä ja älkää pissatko kadulle.
Vessassa me kaikki olemme tasa-arvoisia, 
vahvinkaan mies ei saa paskaa tulemaan väkisin.
  
Homma on vähän niinkuin vessassa käynti. 
Ei ole todella valmis ennenkuin paperityöt on tehty.

- Mikä on voimakkainta maailmassa?
-Pissa. Poliisikaan ei voi pidättää sitä.

Kaupassa:
- Saisinko WC-paperia?
- Minkä väristä?
- Valkoista. Minä väritän sen itse.

Miehet on kuin vessoja, vapaita, 
varattuja tai sontaa täynnä.

Montako miestä tarvitaan WC-paperirullan vaihtamiseen?
Ei yhtään, 
miehet eivät vaihda WC-paperirullia.

Miksi ruotsalaiset viheltävät istuessaan WC-pytyllä? 
- Jotta he muistaisivat kumpi pää pitää pyyhkiä.


Miksi blondi palautti ostamansa WC-harjan takaisin kauppaan?
Hän pitää sittenkin enemmän vessapaperista.



Neon Hitch - Drop It Like Its Hot