sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

PRAY FOR JAPAN

Olen vuosikaudet seurannut japanilaista katumuotia. Kirjahyllyssäni komeilee mm.Fruits-kirjan ensimmäinen osa, joka on todellinen japanilaisen, street fashionin helmi. Nykyisin en enää ostele kirjoja, koska muodin seuraaminen netistä on helpompaa ja hauskempaa lisäksi muotisivut päivittyvät yleensä usein.

Japanin luonnonkatastrofi ”Suuri Sendai”, hiljensi kyllä useimmat muotisivustot, mutta jotkut nuoret ovat tuhon keskelläkin jaksaneet välittää ilmiasustaan ja sivustot ovat päivittyneet normaaliin tapaan. 


Tokion tilanne on melko vakaa tällä hetkellä mutta olen kuullut, että esim. "Tokion Fashion Week" olisi virallisesti peruutettu. Monet liikkeet ja tavaratalot päättivät lopettaa maanjäristyksen jälkeen. Ne kaupat jotka ovat avanneet uudelleen, sulkevat aikaisin säästääkseen sähköä. Vaikka jotkut putiikit ovat auki se on selvää, että ihmiset eivät ole ostotuulella, koska ovat huolissaan tapahtumista muissa osissa maata.

Muodilla on Japanissa erittäin tärkeä rooli ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Minusta japanilaiset ovat uskomattoman hauskoja ja sekoittavat eurooppalaisuutta, eksotiikkaa sekä futurismia, perinteiseen tyyliinsä.

Japanin katumuodissa näkee äärimmäisiä tyylejä kuten punk, lolita, ganguro, cosplay ja maid cafe. Kaikki tämä on saanut alkunsa siitä kun japanilaiset nuoret alkoivat matkia länsimuotia. Katumuoti termiä käytetään kuvaamaan muotia, jossa käyttäjä sekoittaa nykyisiä ja perinteisiä suuntauksia. 

Avaan vähän joitakin mainitsemiani tyylejä tässä:

Lolita tyylin taustalla on Viktoriaaninen aika ja lolita-luokkia on useita. Yleisin tyyli on gothic-lolita, jossa sekoitetaan posliininuken ja gootin sekä punkin vivahteita.
Cosplay on taas pukeutumista samalla tavalla kuin suosikkihahmot  fantasiaelokuvissa, sarjakuvissa ja videopeleissä.
Ganguro on kirjaimellisesti käännettynä ”mustat kasvot” tähän tyyliin liittyy syvä rusketus, vaallennetut hiukset, tekoripset, vaalea huulipuna, platform-kengät ja värikkäät vaatteet.

Halusin tänään nimenomaisesti piristää lukijoitani esittämällä japanilaisten miesten katumuotia ja kyllä se on hämmästyttävää miten paljon nämä veijarit poikkeavat vaikka Helsinkiläisistä, kanssaveljistään. Hameita ja haaremihousuja miesten yllä ei esim. liiemmin Stadissa näy.

Pitää myös muistaa, että japanilaisilla kundeilla ja nuorilla ylipäätänsä on käytettävissä enemmän rahaa vaatteisiinsa kuin suomalaisilla, koska asuvat myöhään kotona, vanhempiensa kanssa ja tämä tietenkin pienentää elinkustannuksia.
Eniten ihailen japanilaisten nuorten taitoa pukea erilaisia vaatteita päällekkäin, yhdistellä, kuoseja, huippumuotia, vintagea, kallista ja halpaa.

Enää japanilaiselle miehelle ei ole tärkeätä vaatteen mukavuus, kuten silloin kun vielä äidit ja vaimot ostivat miesten vaatteet, miesten käydessä töissä. Kuviot ovat muuttuneet nyt miehet haluavat ostaa itse omat vaatteensa ja ovat hyvin tietoisia siitä mitä haluavat laittaa päällensä ja mitä ei. Tärkeänä pidetään esitellä omaa persoonallisuutta eikä suinkaan mukavuutta. Viime vuodet ovat mullistaneet japanilaisen miehen mentaliteettia kun vaateostokset ovat aivan yhtä haastavia molemmille sukupuolille.



CHO, 25-vuotias opiskelija, Harajuku, Tokio. Kuva: Kjeld Duits.


ARAN YOSHIOKA, Harajuku, Tokio. Kuva: Emi Kusano


 MORI, 22-vuotias. Harajuku, Tokio. Kuva: Kjeld Duits.


SEIYA, 18-vuotias opiskelija. Harajuku, Tokio. Kuva: Kjeld Duits.

SHOHEI TOKIMI, 20-vuotias myymäläapulainen, Minami Horie, Osaka. Kuva: Kjeld Duits.

TAKASHI SASAI, 21-vuotias opiskelija. Roppongi, Tokio. Kuva: Marie Sasago.

YUMA OYAIZU, 19-vuotias opiskelija, Harajuku, Tokio. Kuva: Mai Tanno.
Japanissa ilmestyy paljon muotilehtiä, jotka on suunnattu pelkästään miehille esim. HUGE.












Brother sun sister moon - Bangkok Thai version

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

SHOULDER JEWELRY

Oikeassa olkapäässäni komeilee aikamoinen arpi, tammikuisen liukastumisonnettomuuden jäljiltä. Kesää kohti ollaan menossa, joten mietityttää pitäisikö arpea korostaa vai peittää? Mikäli kesästä on tulossa yhtä kuuma kuin viime kesä oli, ei kuullosta oikein herkulta pukeutua pitkähihaisiin. Mietinkin, että on tämä toipuminen sen verran koville ottanut, että lienee parasta antaa arvelle se kunnia, mikä sille kuuluu.
Olen siis päättänyt korostaa venttiäni ja hommata erilaisia olkapääkoruja.
Tässä esittelen muutamia vinkkejä, jos muutkin kanssasisareni painivat samanlaisen ongelman kanssa.



Tämä kaunis käsinvalmistettu, "Night in Paris",  epoletti maksaa 79$ ja sitä voit ostaa, tilauksesta
Dmetal-shopista, Pariisista.


Olkakorun valmistukseen on käytetty mm. aitoja hiuksia ja oikeata eläimen kalloa. Enpä tiedä tämän kaupallisesta valmistuksesta mutta lisätietoja saa täältä.


Litter SF:n Body-koruja voit katsella tältä sivustolta. Löydät mm. hauskoja polvikoruja, reisikoruja sekä olka- ja käsivarsikoruja.

Discemorin, Taxidermy koruja osoitteessa palvelevat upeat www-sivut. Julia De Ville luo koruja luista, hiuksista, pienistä eläimistä, kullasta ja hopeasta. Nimi Disce Mori on latinaa ja tarkoittaa: "Opi kuolemaan". Julia De Ville asuu ja työskentelee Melbournessa.


Amalia Mattaör on luonut kokoelman iltalaukkuja ja taiteellisesti yhdistänyt laukun ja korun. Tämä tuote sopii minulle täydellisesti onhan tässä kysymysessä suoraan, kehon jatke. Materiaalina on käytetty mm. lohta ja ankeriasta. Nahat ovat ylellisen pehmeitä ja se on tärkeää kun ne puetaan suoraan iholle. Laukut valmistetaan Italiassa. "Dancing Bag" sivustolle tästä.


Ei mitään havaintoa tämän olkakoristeen suunnittelijasta, mutta halukkaat voivat shoppailla täällä.


Katharina Mochin , veistosmaiset korut ovat taideteoksia. Tällainen olkapäällä herättäisin taatusti huomiota ja arpi kädessäni jäisi kakkoseksi. Kannattaa vielä vilkaista tämä linkki.


Haute Macabren moderni nahkasta ja mustasta helmistä valmistettu kaulus, olkaosilla. Hinta 455$. Tilata voit täältä.


Naomi Filmerin korumallit ovat poikeuksellisia. Naomi tutkii ihmiskehon rajoja ja mielestäni nämä korut ovat enemmänkin veistoksia. ottaisin kyllä tämän olkakorun jos kohdalleni osuisi.


P J Harvey - The Wind

lauantai 19. maaliskuuta 2011

BABY TRASHES BAR IN LAS PALMAS



Johannes Nyholmin uskomattoman hieno traileri, lyhytelokuvasta ”Las Palmas”.
Tämä pätkä tunnetaan internetissä nimellä ”Drunk Baby.”  Se on palkittu mm. Göteborgin KV Filmi Festivaaleilla.
Video on laitettu YouTubeen 14. helmikuuta. Katsojia spotti on kerännyt jo melkein 3 miljoonaa klikkausta.

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

MAKE PROJECTS


Ystäväni ihmettelevät usein erikoista pakkomielettäni. Haluan asua aina samassa hotellissa, missä  olen asunut aikaisemmilla matkustuskerroillani. Miten kuten he vielä ymmärtävät selitykseni, mutta se tuppaa olemaan heille liikaa kun huoneenkin pitää olla joka kerta sama, numero 1313.
Nyt on aika paljastaa tämä SUPER SECRET. Olen nimittäin rakentanut joka hotellihuoneeseeni oman, kassakaapin, mikäli se on ollut mahdollista! Jos en  ole voinut projektiani suorittaa, en ole koskaan palannut samaan hotelliin uudestaan.


Olen valinnut loma-asunnoikseni sellaisia hotelleja, joissa on paksut puuovet. Poraan ja kaiverran heti taloksi asetettuani, hotellihuoneeni oven yläreunaan, sikarikotelon kokoisen reiän. Kanneksi alumiiniselle sikarikotelolle olen kiinnittänyt, tähtiruuvilla metallilaikan. Kantta ei laikan takia tarvitse ruuvata auki vaan matkassani on aina magneetti, jolla nostan kätköni kannen. Kätevää, eikö? 


Rahat eikä lentoliput ole koskaan tämän keksinnön myötä kadonnut huoneestani. Joiltakin tuttavilta rahat ovat lähteneet kävelemään huoneessa olevasta oikeasta kassakaapista ja jopa respassa sijaitsevista, vuokrattavista tallelokeroista. Pelaan siis varman päälle.
Ohessa yksityiskohtaiset ohjeet. Poran raahaaminen matkalaukussa on kyllä ollut harvinaisen tylsää ja painavaa hommaa.

Että silleen ja mukavaa sunnuntaipäivää kaikille lukijoilleni :)

Paul Kalkbrenner - Sky And Sand

torstai 10. maaliskuuta 2011

FRIENDSHIP ARE THE SUNSHINE OF LIFE


Hyvät ystävät ovat kuin rintaliivit. Vaikea löytää mutta ne tukevat ja ovat aina sydäntä lähellä.
-tuntematon




 Naiset eivät anna ystävyydelle muuta kuin mitä he lainaavat rakkaudelta.
-Chamfort




"En tarvitse mitään niin paljon, kuin hunajaa..." sanoi Puh katsoessaan Ristoa ja Nasua "...paitsi ystäviä.." Ystävyys on sitä kun laittaa silmänsä kiinni ja ajattelee ystäväänsä. Silloin poskilihakset alkavat vetäytyä korvia kohti niin, että kaikki rypytkin siliävät. 
-Nalle Puh



Elämä ilman ystäviä, on kuin munkki ilman hilloa.
-Nora


Voit unohtaa sen, kenen kanssa olet nauranut, mutta et sitä, kenen kanssa olet itkenyt.
-tuntematon



"ystävyydessä ei ole tärkeää se, mitä sanotaan, vaan se mitä ei tarvitse sanoa ääneen." 
-tuntematon




Enkeleitä on, mutta joskus heillä vain ei ole siipiä, ja kutsumme heitä ystäviksi. 
-Jasu

Beth Ditto - I Wrote The Book

 

maanantai 7. maaliskuuta 2011

RISTIINPUKEUTUJA


 Kaffecentralen

Kävin aamupäivällä hammaslääkärissä ja sen jälkeen päätin mennä lohdutuskahveille, kotikahvilaani, joka on Kaffecentralen. Kahvila on tarkoitettu pelkästään espressokahvin ystäville. Suodatinkahvia voi nauttia askeleen ylempänä eli Kanniston leipomon tiloissa, Kankurinkadun kulmassa.

Henry ja Ulrika

Kahvila on hyvin epäsuomalainen, koska ihmiset ystävystyvät siellä helposti ja juttelu viriää ihan ventovieraitten kesken, siellä on myös tapana huudella vieraisiin pöytiin.

Blondi ja Timppa

Istahdin Kahvilan ainoan sohvaryhmän vapaana olevaan nojatuoliin, pöydässä istui minulle ennestään tuntemattomia ihmisiä, ystävääni Henryä lukuun ottamatta, joka kuuluu KC:n vakiokalustoon.

Tšupukka

Kuten tavallista puheenaiheemme olivat hyvin lennokkaita. Vastapäätä minua istui sohvalla kainon oloinen, lyhyttukkainen tyttö.

Tšupukka, Marjatta ja Henry

En ollut nähnyt häntä koskaan aiemmin ja hänessä oli jotain hyvin kiehtovaa.
Tytöllä oli yllään kapea musteensininen, läikevärjätty neulemekko ja olkapäille oli taidokkaasti aseteltu iso kukkakuvioinen shaali. Minun makuuni nuorella neidolla oli asteen liian tumma meikkivoide, muuten hänellä ei ollut paljon meikkiä.

 Henry, Heta ja Blondi

Silloin tällöin tyttö nosti katseensa minun uteliaita silmiäni kohti ja kun katseemme kohtasi hän hymyili kainosti. Vastasin tietenkin hänen hymyynsä.

Tästä rohkaistuneena ei mennyt kauankaan kun tuntematon tyttö osallistui keskusteluumme.

Kun tyttö avasi suunsa hämmennyin aivan todenteolla, koska ääni ei ollut missään sopusoinnussa olemuksen kanssa. Ääni oli syvä ja miehekkään matala mutta hyvin, hyvin hiljainen, tuskin sain hänen sanoista selvää.
Huomasin tuijottavani äänen lähdettä lumoutuneena ja samalla hetkellä ikkunasta siivilöityvässä auringonvalossa ymmärsin myös paksun meikkivoiteen tarkoituksen.

 Tšupukka

Istuin kahvilassa viiksekkään tytön kanssa keskustelemassa kerrostalojen mahdollisesta kattolämmityksestä, että säästyisimme lumenpudotuksesta talvella.
Transvestiitti keskellä päivää normikahvilassa oli upea ja yllättävä kokemus.
Tunsin syvää ihailua ja kiintymystä tätä ihanaa olentoa kohtaan ja toivon, että tämä ei jäisi meidän ensimmäiseksi ja viimeiseksi tapaamiseksi.
Kahvilassa kohtaamani sukupuolivähemmistön edustaja selvitti myös alta aika yksikön erilaisia tapoja kytkeä kattolämmitys kerrostaloon vaikka luulin, että ulkokaton sähkölämmitys oli villi ikioma keksintöni, patenttia vaille.


Tšupukka, Asko ja Marjatta

Cat Power - Werewolf

perjantai 4. maaliskuuta 2011

KIINAN MUNAMIES, DAI HAIFEI


Vastavalmistunut, kiinalainen arkkitehti Dai Haifei, 24,  kyllästyi Pekingin järkyttäviin vuokriin, jotka ovat hänen mielestään kivunneet taivaisiin.
 Dai Haifeilla ei ollut enää varaa asua kalliinpuoleisissa vuokrakämpissä, niinpä hän päätti valmistaa itsellensä asunnoksi jättiläiskokoisen munan.


Munatalo on kaksi metriä korkea ja siinä on pyörät alla. Muna on rakennettu säkeistä ja bambu-lastoista. Säkkien sisällä on siemeniä ja kun säkkejä keväisin kastelee siemenistä kasvaa vihreää ruohoa, näin muna istuu Dain mielestä kauniisti urbaaniin maisemaan.
Oman kodin ei kuulemma tarvitse olla myöskään kovin iso, kunhan se suojaa auringolta ja sateelta.


Dai muutti asumaan muutama kuukausi sitten munaansa, joka on parkeerattu parin askeleen päähän hänen toimistoltaan.
Munan sisälle mahtuu juuri ja juuri vuode, vesisäiliö ja valaisin.
Suihkussa munan onnellinen asukas käy paikallisessa uimahallissa tai kuntosalilla.
Asunnosta puuttuu myös keittiö, Dai käy tästä syystä aterioimassa naapuruston ravintoloissa ja kahviloissa.


Munan sisällä on kuulemma mukava elellä, joskin Pekingin talvet ovat hieman kylmiä, ja asukkaalle tulee silloin, tällöin pikkuisessa asunnossaan vilu. Tärkeintä
Dain mielestä on kuitenkin se, että näin hän säästää paljon rahaa.

Tarina jatkuu Din harmiksi siten, että kun nuori arkkitehti sai ratkaistua asunto-ongelmansa, hänelle seurasi munan takia muita ongelmia.

Muna on usein häädön alla, koska omia munia ei suurkaupungeissa ole lupa pystytellä minne haluaa. Juorut kyllä väittävät, että munassa asumisesta on tullut Aasiassa suosittua ja monet muutkin ovat jo rakentaneet samanlaisen munan kodikseen.


Myös innokkaat ihailijat ovat vaikeuttaneet Dain elämää, opiskelijat, toimittajat, liikemiehet ja turistit pyrkivät päivittäin vierailulle munataloon.

Dai joutui pakenemaan faneja toimistolleen ja kuulemani mukaan hän asuu tällä hetkellä ystäviensä nurkissa.


Rodrigo y Gabriela - 11:11