perjantai 21. tammikuuta 2011

TOIPILAAN ELÄMÄÄ


Tänään tunnen suurta yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta vaikka olenkin yksin olemisen mestari.
Avuttomuus kaikissa arkisissa asioissa lienee suurin syy, että apeus hiipii mieleeni.
Eilinen päivä oli monella tavalla hirveän rankka. Kerron kuitenkin hyvät asiat ensin.
Aamupäivällä tuli valtava kukkalähetys, joka oli yleissävyltään punainen. Kimppu oli kääritty jouluaaton Hesariin ja sain ekstra-lahjana sivun kokoisen sanaristikon.
En pysty sitä vasurilla ehkä täyttämään mutta saan miettimistä, joka pitää ajatukset pois ikävistä asioista.

Kukat lähetti Lontoossa asuva ystäväni Jaska, mahtava mies ja aina yhtä huomaavainen. KIITOS.

Seuraava onnellinen tapahtuma oli se, että kirjoitin sähköpostia Albertinkadun Herkkuun, kauppias Oskari  Lintulalle ja kerroin mikä tilanteeni on ja ruokaa tarttis saada.
Kauppias kertoi olevansa kursseilla seuraavana päivänä mutta ei hätiä mitään sain kontaktihenkilöksi Larin.

Lari keräsi kaupasta haluamani tavarat ja toimitti ne sovittuna kellonaika kotiini.
Lähetin pojille, totta kai. kiitoskirjeen, mutta en mä siitä tavarasta kiittänyt, vaan uskomattoman hienosta asenteesta. Lari olisi halunnut auttaa vielä ostosten purkamisessa ja lähtiessä hän selvitti mitä kahvia  juon, että voivat minua varten tilata sitä oikeaa.
Hauskinta oli kun Lari totesi, että kun vointisi vähän tokenee ja voit tulla itse ostoksille, niin hän kyllä tuo ostokseni kotiin. Raitis ilma kuulemma saattaisi tehdä potilaalle hyvää.

Sitten niihin ikäviin asioihin. En saa juuri mitään pakkauksia ja purkkeja auki, turhautumisen kyyneleet on tullut tutuksi. Peseytyminen on vaikeaa ja esim. hiustenpesussa joudun turvautumaan muiden apuun.

Kukaan ei myöskään kertonut minulle mitä kauheata myrkkyä kipulääkkeet ovat
Ja että elimistöni tulisi menemään aivan tukkoon. Olen tottunut, että suoleni toimii kellon tarkkuudella joten tällainen lääkkeiden aiheuttama ummetus on aivan uutta.
Ne tuskat joissa eilen kierin itkien eteisen lattialla hakkaa laudalta käden leikkauskivunkin.
Soitin hädissäni ystävälleni Ulrikalle, joka kävi hakemassa lähimmästä apteekista apua.
Sain pari peräruisketta Microlax joiden piti vaikuttaa 5-15 minuutissa. Ei ollut PASKANKAAN höytyä.
Sain lisäavuksi pullon tippoja Laxoberon, joita annostelin pipetillä 10 tippaa, lasilliseen piimää. Tippojen vaikutusaika 6-12 tuntia. Jouduin turvautumaan naapuriapuun, että sain pullon auki.

Tänä aamuna hra SUURLÄHETTILÄS suvaitsi saapua yli viikon odottamisen jälkeen ja voin kertoa salaisuuden, siitä vierailusta en huutamatta selvinnyt.

Vielä yksi asia, kotini alkaa muistuttamaan varhaista Yrjö-tyyliä, täydet roskikset, pesemättömät astiat, tuolit ja kaikki vapaat pinnat täynnä vaatteita yms. rojua, petaamaton sänky, likainen kylppäri, lääkepakkauksia pitkin poikin, likaisia vaatteita jne.

Kyllä elämä on ihanaa.


Jouduin soittamaan juuri äsken sairaalaan kun käteni on turvonnut ihan järkyttäväksi palloksi.
Neuvo oli, SORMET KATTOA KOHTI.


Eli vielä kerran, - kyllä elämä on ihanaa...vaikka haisenkin pahalle.


Bob Dylan - You belong to me

6 kommenttia:

  1. Uuh.
    Jos en olisi niin kaukana, niin tulisin availemaan sun purkkejasi ja auttamaan hiusten pesussa. Kuullostaa tuskaiselta.
    Tsemppiä!

    VastaaPoista
  2. Tämä on hauska ja kovasti koukuttava blogi, jonne en olisi ikinä löytänyt ilman Timanttikoirien vuosi 1984 -elokuvaa ja siihen liittyvän esittelyn sisältämää henkilöluetteloa. Bookmarkeihin meni.

    VastaaPoista
  3. Janne jos sä olet mies Saukkolasta, olet tietääkseni toinen ihminen joka ahmii blogini kerrallaan. Eräs taksikuski ilmoitti lukeneensa blogiani kokonaisen yön ja olipa soittanut kaikki biisitkin.
    Käsipuolena tuottaminen on nyt hiukan hankalampaa, joten säästä vähän tuonemmaksikin luettavaa.

    VastaaPoista
  4. Tsupukka: En ole mies Saukkolasta, vaan Lohjalta. Saukkola sijaitsee naapurikunnassa, joten jäljet bittiviidakossa viittaisivat ilmeisesti siihen.

    Kyllä tämän kanssa menisi aamuun asti, mutta nyt tulisi valmistautua huomiseen työpäivään nukkumalla ainakin hieman. Tämän illan olen viihtynyt täällä hyvin, muistaakseni paremmin kuin missään blogissa koskaan aikaisemmin. Täytyy ottaa tavaksi ahmia tätä pienempiä annoksia kerralla ja aloittaa alkupäästä.

    Pikaista paranemista!

    VastaaPoista
  5. Tulin palautteestasi hyvälle mielelle. Blogin pitäminen tuottaa kovasti iloa minulle ja voitto on kaksinkertainen jos voin tuottaa mielihyvää myös muille.
    Vasemmassa palkissa on kohta missä voit liittyä lukijakseni.
    Mukavaa jatkoa Janne ja pysy linjoilla.

    VastaaPoista

Yksilöllistä huomiota Tšupukalle voit jakaa täällä!