lauantai 17. joulukuuta 2011

LEE MARION



Jostain kumman syystä kundit tykkää lahjoitella minulle vaateparsia ja tänä vuonakin olen saanut jo useamman vaatelahjan, kaikki eri miehiltä. Miehet ovat hyviä ystäviäni ja tuntevat makuni koska lahjat ovat aina onnistuneita.
Viimeisimpänä lahjana sain kuluneella viikolla Leen Marion farkut.
Dongarit odottivat minua kotikahvilassani, Korkeavuorenkadulla ja ihmettelin kun ne olivat niin pienennäköiset, että mahtavatko sopia. Koko oli 26” mutta uskomatonta farkut olivat aivan täydelliset.


Tämä 5-taskumalli on valmistettu stretchdenimistä 98% puuvilla ja 2% elastaania. Vyötärö on normaali korkeudella ja lahkeet on suorat. Pidin myös farkkujen pesusta.


Nämä ovat klassisimmat farkut mitä vaatekaapistani nyt löytyy muut mallit ovat enempi ja vähempi kummallisia.


Kaunis kiitos Arskalle :)

Abbey Lincoln - Throw It Away


keskiviikko 14. joulukuuta 2011

BORNEO COLORS


Postilaatikossani odotti ihana yllätys kun palasin väsyneenä päivän duunista.
Paketti oli lähetetty Joensuusta ja sisälsi ihan älyttömän mageen apinakukkaron.

Kun aukaisin laatikon ja näin iloisen värisen pussukan sanoin monta kertaa Oi, Oi ja Voi!

Kurkistin vielä kukkaron sisälle, sisus oli auringonkeltainen ja siellä oli pieni viesti lähettäjältä.
Tuotteen takana on suunnittelija Jutta Kuure ja hän kertoo, että innoittajana on ollut Borneon matka vuonna 2007. Ensimmäisen kosketuksen Jutta sai sademetsiin kierrettyään yksikseen melkein 3 kuukautta Danum Valleyssa, 1994.


Olin katsomassa Jutan näyttelyä Hotelli GLO:n aulabaarissa elokuussa 2009, "The Borneo of Dreams – Unien Borneo." Glossa oli näytillä valtavia tyynyjä ja tauluja. Tyynyt olivat niin upeita, että niitä tarttui jopa pitkäkyntisten matkaan.

Borneo Colors-tuotteet ovat suomalaista laatutyötä.
Kukkaroiden, olkalaukkujen, läppärilaukkujen, meikkipussien tyynyjen ja taulujen tulostus on tehty kankaalle, Vantaalla ja ompelutyöt on toteutettu Nokialla.

Jutta on Suomen Ammattiluonnonvalokuvaajat ry:n ja Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n hallituksen jäsen, hän  tuntee syvää huolensekaista rakkautta sademetsän luontoa ja ihmisiä kohtaan, Jutalle on tärkeitä värit, äänet ja tuoksut. Intohimoisena valokuvaajana Jutta Kuure on tallentanut sademetsän eläimistöä ja kasvistoa ja tarjoaa nyt silmiemme iloksi ainutlaatuista katseltavaa ja kosketeltavaa.
Apinakukkaroni on molskin tyylistä kangasta ja kun kosketin sen pintaa lapsuuteni maisemat nousivat silmieni eteen, kuuma aurinko ja loistavat kukkakedot... hetket jotka olin jo melkein unohtanut kun päivät ovat juuri nyt niin pimeitä ja synkkiä.

Kiitos Jutta, että toit väriä elämääni.

Tässä linkki lukijoilleni jotka haluavat kokea samanlaista iloa ja piristää arkeansa vaikkapa hienolla olkalaukulla tai mahtavilla löhötyynyillä.

Calexico - Quattro

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

JOULULAHJOJA MIEHELLE

Naiset usein valittavat, että miehille on vaikeata keksiä joululahjoja, tässä muutama hauska vinkki.
Tämä lahja sopii vaikka matkustavalle miehelle joka pelkää, että nukkuessa korvakäytävään menee ötököitä.
Voit tilata niitä täältä.

Tässä lahja miehelle joka tekee paljon ylitöitä. Solmiosta tulee tyyny kun puhallat siihen ilmaa.
Löysin solmion  tästä verkkokaupasta. 



The Hungover Cookbook Is For When You Feel Like Death!
Korvapipo ihan uskomaton keksintö, suunnittelijat ovat ruotsalaiset Tove Greitz and Minna Magnusson.
Korvapipoa voit tilata täältä.
Terroristi teekannu, miehelle joka pitää teestä. Tilaa täältä.

Äijät joulukuusenkoristeet, pakkauksessa on kuusi kappaletta kranaatteja. Tilaa täältä.

Miehekkäät ruokailuvälineet ovat suomalaisen muotoilija Martina Carpelan käsialaa.


William Fitzimmons - Goodmorning

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

TOIPILAAN ELÄMÄÄ VI



En todellakaan taida olla Jumalten suosikki tällä hetkellä. Kävelin äsken Mäkelänrinteen Uimahalliin ja olin jo perillä kun liukastuin pihalaatoituksella ja kaaduin. Varasin tietenkin oikealle kädelleni eli juuri sille joka viime tammikuussa leikattiin. Pientä kipua tuntui olkapäässä samoin ranteessa. Suoritin kuitenkin 45 min. vesijuoksun ja vedessä käsi ei vaivannut.

Menin kyllä tapahtuneesta koviin pelkotiloihin ja itkin pukuhuoneessa mutta paikalla olevat mummo-uimarit lohdutteli. Paluumatkalla eräs ritarillinen herrasmies talutti minut autollensa ja ajoi minut Hakaniemen halliin ja tarjosi lohdutuskahvit.

Lähtiessä tämä uljas ritari vielä halasi ja minä itkin herran toppatakkiin, onneksi minulla ei ollut meikkiä, joten takki patinoitiin vain kyynelteni suolalla.

Itkin vielä itkemistäni kun kävelin Hakaniemen torin poikki mutta siihen itkuun sisältyi jo monta muutakin asiaa kuin kaatumiseni. Nyt olen turvallisesti kotona ja lähettänyt lääkärilleni viestii, että pitäisikö käsi nyt varalta kuvata, että kaikki on varmasti kuten pitääkin?

Menen huomenna ensimmäistä päivää duuniin 10 kuukauden sairasloman jälkeen joten kaatumista voidaan pitää kohtalon julmana pilana.

Vielä suurempana pilana pidän kuitenkin sitä, että kaupunki ei hiekoita kulkuväyliä silloin kun ne ovat jäässä ja kävin varta vasten informoimassa hallihenkilökuntaa laatoituksen vaarallisuudesta koska hallissa käy paljon vanhoja ihmisiä joille jo normaalillakin kelillä liikkuminen on vaikeata.

Mies joka tarjosi minulle auttavaa kättä sanoi, että hän on useana talvena huomauttanut laatoituksen liukkaudesta Mäkelänrinteen hallihenkilökunnalle.
Jää on kristallinkirkasta ja niin hyvin naamioitunut kivetykseen, että sitä on silmin mahdoton havaita.

Voi, että kuinka vihaan kaupunkitalvia vaikka pidänkin lumesta ja eri vuodenajoista.


(Ja ne jotka eivät diggaa juttujani voisivat tekstini lopuksi likata musapalkkia ja kuunnella loistavaa Rory Gallagheria joka valitettavasti jäi 60-luvun lopulla sellaisten tähtien jalkoihin kuin Cream ja Hendrix.
Pidän kundin rupisesta  ja elämänläheisestä saundista.)


The Taste/Rory Gallagher - Same Old Story

lauantai 3. joulukuuta 2011

LISÄÄ SPOTTEJA 80-LUVULTA


Hauskaa aikamatkaa taas kultaiselle kasarille!


Fazer Avec



Tupla


Juusto Snacks


Melody


Lumene





keskiviikko 30. marraskuuta 2011

UIMAAN MUORI



"Uimaan Muori" Kuva lainattu Tuukka Uosukaisen luvalla osoitteesta:  Pruse Sarjakuvablogit
Kuulin tänään mieluisan kohteliaisuuden kantakahvilassani. Ystäväni Jari totesi, että olen jotenkin erilainen ja ryhtikin on ylväämpi niinpä hän kysyi: ”Mitä on tapahtunut?”
 Kerroin että elämäni sulostuttaja hullutti minut vesijuoksuun ja siinä sattui kerrankin kohdalle laji joka tuntui heti omalta. Luontaisen ujouteni voittamiseen meni tovi kun en ollut julkisesti esiintynyt uimapuvussa n. 38 ikävuoden jälkeen. Olen myös aina jostain syystä inhonnut uimahalleja.


Oikea käteni leikattiin n. 10 kuukautta sitten olkaluun murruttua kaatuessani, talviliukkaalla kadulla.
Olkavamma on parantunut tosi hitaasti mutta onneksi varmasti.


Vesijuoksu on selvästi tervehdyttänyt kättäni ja lisännyt lihasvoimaa.
Vesijuoksussa ei tarvitse osata vaikeita uintitekniikoita, vesijuokseminen on helppoa.
Tämä on mukava harrastus esim. kaverin kanssa koska altaan ympäri matkaa tehdessä voi samalla jutella kuulumisia.
 Vesijuoksuvälineiksi riittää mainiosti uimapuku ja vesivyö. Totta kai tässäkin lajissa voi alkaa hifistelemään.
Vesijuoksuvyö
Vesijuoksussa edetään vedessä pystyasennossa juoksuliikkeitä tehden.

Uimahallivedessä lämpöenergiakulutuksemme on 40 % suurempi kuin kuivalla maalla vaikka emme tekisi yhtään mitään.
Mikäli  liikumme altaassa tehokkaasti, esim. vesijuosten, jolloin vesi vastustaa pystyasennossa etenemistä laajalla pinta-alalla, liike-energiakulutus lisää kaloriemme polttoa huimasti.


Kerrallaan kannatta juosta ainakin 30 minuuttia, kultsini varmasti haluaisi että juoksisin 60 minsaa. En kuitenkaan halua harrastuksesta mitään pakkopullaa vaan aloittelen kevyesti ja lisään tehoja pikkuhiljaa.
Olen nyt jo hiukan nopeuttanut tempoa ja sillä saan vaihtelua harjoituksiin.
Vesijuoksuun voi toki hommata lisätehoa vastusvälineillä.
Vesijuoksuhanskat
Saatavana on ainakin käsi- ja niskavastusvälineitä.
Olen huomannut, että useat vesijuoksijat Mäkelänrinteen Uintikeskuksessa käyttävät vesihanskoja ja jaloissa omituisia, sämpylännäköisiä kenkiä.
Vesijuoksukengät
Vesijuoksu polttaa rasvaa ja kiinteyttää tehokkaasti.
Tunnissa kuluu n. 801 kilokaloria ja minulla onkin aina hevosennälkä kun lopetan.

Ainut ongelmani on rajut ja usein toistuvat suonenvetokohtaukset. Olen yrittänyt pitää neste- ja suolatasapainosta huolta ja nappaillut magnesiumvalmisteita aamuin, illoin.
Mistään ei tunnu olevan hyötyä. Lääkärini kertoi, että suonenvetoja ilmenee yleensä 50 ikävuoden jälkeen ja ne kuulema lisääntyvät iän mukana, tavallisesti ne vaivaavat öisin mutta myös silloin kun lihaksia rasitetaan tavallista enemmän kuten vesijuoksussa. Kylmä vesi voi myös aiheuttaa suonenvedon vaikka minusta uimahallin vesi on ehkä liiankin lämmintä.
Pyrin käymään vähintään kolme kertaa viikossa vesijuoksussa. Kävelen uimahalliin ja matkaa kertyy tunnin verran suuntaansa.
Olen todella ylpeä itsestäni.

Nick Drake – Day is Done

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

POPOT+TABULA RASA


Kuva: D. Waxman
Kuvassa kaksi universumin upeinta tyyppiä Joel ja Tšupukka
Olin lauantaina "hanibanini kanssa POPOTIN vieraana, Kluuvin kauppakeskuksessa.
Kluuvi on pessyt kasvonsa eli uusiutunut täysin. Kauppakeskuksen konsepti on suunnattu mielestäni nuorille aikuisille ehkä n. kakskytviis -  kolmekymppisille kuluttajille.
Kluuvi on todella persoonallinen kohtaamispaikka, jossa on yksilöllistä vaate- aate- kosmetiikka- ja kenkätarjontaa, sekä aivan äimistyttävä määrä tyylikkäitä ravintoloita.

Vetonaulana toimii myös uusavuttomille avattu Eat &Joy Kluuvin Kauppahalli, jossa hallimestarina toimii Markus Maulavirta.
Kävimme "kultsini" kanssa  kahvittelemassa Kauppahallin, maitobaarissa ja saimme maistella vuohenmaitojäätelöä... ihan talon piikkiin.

Kuva: D. Waxman
Palataanpa takaisin Popottiin:

Popot Sneaker Store on ainoana Suomalaisena liikkeenä valittu Adidas Originals Consortium-ohjelmaan, johon valitaan vain parhaat liikkeet koko maailmasta. Popot on tietty mailman paras liike, ainakin minun mielestä.

Kuva: D. Waxman
Adidas Originals lanseeraa jälleen kohtuullisen tauon jälkeen, limited edition Consortium-malliston. Uusi mallisto hakee inspiraatiota latinalaisesta sanonnasta Tabula Rasa eli "tyhjä taulu". Nimensä mukaan viiden kenkämallin mallisto on uusi alku tuleville mallistoille ja palaa laadukkailla materiaaleillaan brändin alkuaikojen valkosävyiseen palettiin. Adidas Originalsin eksklusiivisten limited edition mallien Consortium-ohjelmaan valikoidaan tarkasti hyvin pieni joukko jälleenmyyjiä ympäri maailmaa.

Kuva: D. Waxman
Ajatuksena on ollut kääntää kelloa taaksepäin ja kaivaa syvältä Adidas Originalsin arkistoista klassisia siluetteja. Entiset hittimallit Pro Shell, Decade, ZX 500, Matchplay ja BC, palaavat uusittuina mutta silti autenttisina tulkintoina originaaleista. Kengät ja niiden materiaalit on pidetty raakoina ja luonnollisina, niin lähellä alkuperäismalleja kuin mahdollista.

Kuva: D. Waxman
Koska olen tunnetusti vastarannankiiski niin sovittelin, All Star-Conversseja mutta nekin oli "Tabula Rasa" eli puhtaan valkoiset, nahkaiset. Sopi minulle kuin oma ainutlaatuinen nenu naamaani. (Widdu, että se on iso!)

Kuva: D. Waxman
Musaa asiakastilaisuudessa loihti DJ Anonymous ja tarjolla oli juomaa janoisille ja ihania pikkupurtavia nälkäisille.

Kuva: D. Waxman
Kiitos kutsusta Joel, Matti ja kumppanit,  sekä hyviä myyntejä toivottaa ikuinen faninne Tšupukka.

PS. Koska tämä on suora lähetys ja minun ikioma blogini lähetän terveisiä, Mikko Kaukoselle joka nukkui vielä klo 14 reikäleipä ja Mikko "Mähöselle" joka myöskään ei ollut paikalla, että HAISTAKAA POJAT KUKKANEN! Mä odotin teitä.

Sitten päivä musakiksi valitsen: 
Frank Zappan - Bobby Brown Goes Down

perjantai 25. marraskuuta 2011

PIPARII





Juu arvasin, että luulit törmääväsi johonkin puolituhmaan tekstiin mutta kyllä tämä on ihan asiaa.
Piparkakkuja aion siis leipoa mutta en omista ainuttakaan piparimuottia. Lapsuudestani muistan, että pidin hauskimpana äidin metallista sikamuottia muuten ne olivat niitä tavanomaisia mielestäni tylsiä tähti-, tonttu-, ukko- ja akka- piparkakkumuotteja. Äitini leipoi aina piparit ja muistan, että sain nuolla taikinakulhon. Iso-äitini taas teki meille jouluksi hienon piparkakkutalon joka oli koristeltu karamelliväreillä värjätyllä tomusokerilla.

Enää ei tarvitse odottaa äidin leipomia piparkakkuja saati iso-äidin piparitaloa. Nyt saan ryhtyä itse hommiin jos haluaa jouluherkkuja.

Löysin netistä juuri minulle sopivia piparimuotteja:


PIPARITAIKINAN OHJE
  • 0,5 dl   siirappia
  • 0,5 tl    kanelia
  • 0,5 tl    inkivääriä
  • 0,5 tl    neilikkaa
  • 0,5 tl   pomeranssinkuorta
  • 1 dl     sokeria
  • 125g   voita
  • 1         kananmuna
  • 0,3 tl   suolaa
  • 1 tl      soodaa
  • 7 dl     vehnäjauhoja



  1. Mittaa kattilaan siirappi, kaneli, inkivääri, neilikka, pomeranssinkuori, sokeri ja voi. Kiehauta ainekset. Siirrä kattila liedeltä jäähtymään, esimerkiksi kylmään veteen. Kun seos on jäähtynyt, vatkaa se sähkövatkaimella vaaleaksi vaahdoksi. 
  2. Lisää kananmuna voimakkaasti vatkaten. Sekoita vehnäjauhoihin ripaus suolaa ja sooda. Lisää jauhot taikinaan.
  3. Anna taikinan maustua ja kiinteytyä jääkaapissa seuraavaan päivään.
  4. Ota taikinasta pala kerrallaan, pyörittele se ensin käsissä pehmeäksi palloksi, litistä jauhotetulle pöydälle ja kauli kevyesti ohueksi levyksi. Huiskauta välillä vähän jauhoja taikinan alle ja kaulimeen, ettei taikina tartu pöytään. Jos taikina pehmenee liikaa, laita se hetkeksi jääkaappiin.
  5. Taikinasta tulee noin 4 pellillistä piparkakkuja. Paista noin 185 asteessa noin 7 minuuttia.
  6.  Huom. taikina on liian ohutta piparkakkutaloon.
  7. Valmista vedestä ja tomusokerista tahnaa, laita pursottimeen 
    ja koristele piparit mielesi mukaan.

    Piparkakkumuotit maksavat 6.95 dollaria ja niitä voit tilata täältä.

    Lopuksi vähän joulumieltä seuraavasta musalinkistä:
    Walkin In The Air (from: The Snowman)



sunnuntai 20. marraskuuta 2011

MUN MÄHÖSET!

Kuva: Denny Waxman
Yleensä kun astun kotiovesta ulos tapahtuu jotain ihmeellistä kuten esim. viimeviikon lauantaina.
 
Kävelin kaikessa rauhassa Iso-Roballa kun yhtäkkiä kuulin, että joku huusi:
”Tšupukka!”
Pyörähdin ympäri ja näin pipopäisen nuorukaisen juoksevan minua kohti vauhdikkaasti huitoen.
Heppu kaappasi minut keskellä katua yllättäen karhumaiseen halaukseen ja henkäisi: ”Ihana nähdä sinut... viimeinkin.”
Olin aivan ulalla ja kundi selittää, ja selittää että: ”Sä et tiedä kuka hän on mutta hän tietää minusta kaiken, paitsi osoitteeni joten voisinko antaa sen?” 

Kysymystä seurasi taas valtava karhunhalaus.
Halauksesta siirryimmekin sitten ihan normaaliin kättelyyn ja kundi sanoi mulle, että mä olen MÄHÖNE. MIKKO MÄHÖNE!
Jösses!?! 
Kaikkien MÄHÖS-kalsareiden isä ja ihkaelävänä, kiittelemässä minua hyvästä MÄHÖS-mainonnasta, blogissani.

(Tästä kaikki aikanaan alkoi kun oltiin Yazkan kanssa Popotissa ostamassa kenkiä, tsiikatkaa linkkiä MÄHÖNE )

NIIN ja arvatkaa muuten mitä? MIKKO ilmeisesti luulee, että  olen kundi, koska aikoo lahjoittaa minulle tuplasepaluskalsareita!?!

Kuva: Tšupukka
Kuluneella viikolla posti vihdoinkin toi minulle odotetun paketin joka sisälsi kahdet MÄHÖNE-alushousut, tuplasepaluksella.
Kalsareita on tehty toistaiseksi vasta kahta väriä ja kolmas on kuulemma tekeillä mutta väri on vielä liikesalaisuus :D

Kalsareiden mukana seurasi saatekirje jonka allekirjoituksesta en saanut mitään selvää.
Lähettäjä oli luultavasti MIKKO tai joku Mahone Brothers  –veljistä.

Kuva: Denny Waxman
Olen jo aiemmin kertonut lukijoille vuonna 2010 perustetusta MÄHÖNE-Brothers firmasta joka jatkaa suomalais-amerikkalaisen liikemiehen Jack Mahoneyn perinnettä,
 linkistä voitte lukea hiukan firman historiaa.

Pidin itse postipaketin sisältämät joulunpunaiset, S-kokoiset boxerit ja lahjoitin elämäni sulostuttajalle ne "Turun Sinapin" väriset.
Tänään minut ikuistettiin MÄHÖSET jalassa Helsingin, Suvilahdessa ja kameran takana hääräsi kuuluisa, Denny Waxman.

Kuva: Denny Waxman
Tässä vielä linkkejä aikaisempiin Mähöne-teksteihin jos jotakuta kutkuttaa :)

Mähöne
Voita Mähöne Kalsarit
Alusvaatevaras Pidätetty
Tuomaripeliä
Mähöne-kilpailun tulokset
Veryprestige
Tuhkamuna
Mähöne Lintsillä

Joan Osborne - Saint Teresa


sunnuntai 13. marraskuuta 2011

VALOKUVAUSKURSSI


Tänään osallistuin elämäni ensimmäiselle valokuvauksen alkeiskurisille. Kursitus tapahtui Magiton studiolla, Suvilahdessa.
Opettajana oli valokuvaaja Ossi Kajas joka opasti kamerankäyttöä niin selkeäsanaisesti, että jopa minulle meni oppi perille.

Testikuva opettajasta
Kurssilla käydään läpi manuaaliset säädöt eli aukko ja aika sekä ASA luvun ja objektiivin merkitys. Lisäksi sommittelua, kuvakulmaa, valaistusta teoriassa ja käytännön kuvausharjoituksin. Kotitehtäviä ja kuvien katselua. Harjoitellaan malin kuvaamista sekä mallina olemista.

Ryhmä oli mukavan kokoinen, kolme innokasta naista ja kolme komeaa miestä. Pieni ryhmäkoko mahdollistaa mielestäni parempia oppimistuloksia ja opettaja ehti paneutua meidän jokaisen henkilökohtaiseen ongelmaan.

Lainasin ystävältäni kurssin ajaksi Canonin EOS 1000D digitaalisen järjestelmäkameran.
Minulla ei ole hajuakaan miten kamera toimii joten halusin oppia perusasiat kuvauksesta ja miten käytän kameraa oikein.
Omistan digipokkarikameran ja opettaja ehdotti, että ottaisin sen ensi sunnuntain tunneille mukaan jotta oppisin myös käyttämään sitä.

Testikuva studion ikkunasta
Haluan nimenomaan oppia säätämään käsin kameraa enkä käyttää pelkästään automaattikuvaustilaa. En ole kovinkaan tyytyväinen kuviin mitä olen napsinut digipokkarillani.

Testikuva studion ikkunasta
Tänään opin säätämään aukon kokoa. Aukon koko kertoo kuinka suuri on se aukon koko, joka päästää valoa kameran kennolle. Eli mitä suurempi aukko on sitä enemmän se päästää valoa läpi.
Studiolla oli aika hämärää ja minua harmitti kun en pystynyt säätämään oman kamerani aukkoa suuremmaksi kuin 3.5.
Vieressäni istui tyttö jolla oli sellainen kamera missä aukon sai tosi suureksi peräti 1.4 olin kade.


Testikuva minusta, Nick Dildo :)
En  nyt kuitenkaan tässä vaiheessa ala hommaamaan uusia objektiiveja jotka parhaimmassa tapauksessa maksavat enemmän kuin tämä kamera. Niin se kuitenkin näkyy olevan hommassa kuin hommassa, että nälkä kasvaa syödessä.
Ekan kurssin jälkeen jo huomaan tarvitsevani yhtä ja toista, kuinkahan tässä käy kun kurssi loppuu?

Testikuva eri aukoilla
Opin myös säätämään valotusaikaa ja kameran herkkyyttä.
Oli mukavaa oppia kuinka kuva muuttui vaihtelemalla säätöjä.
Huomasin myös kuinka aukko vaikutti syväterävyyteen, pienemmällä aukolla kuvasta tuli terävämpi pitemmällä matkalla, suurella aukolla sain taas kuvattavan kohteen taustan tai etualan sumentumaan.
Opin myös käyttämään kameran valotusmittaria!

Testikuva eri aukoilla
Kyllä on jo pro-olo ja ensi sunnuntaina taas lisää oppimaan.

Ndidi O - The Whisper

lauantai 12. marraskuuta 2011

YSTÄVÄMYYNTI

Halvalla hyvää tavaraa!

Jailbait
( Mr.Andre Williams & The Hot-Club live on stage at the Gloria)

tiistai 8. marraskuuta 2011

PIN-UP


Monet tuskailevat parhaillaan mitä antaisivat joululahjaksi läheisilleen?
Joululahjojen keksiminen tuntuu olevan useimmille työlästä puuhaa.
Tässä on tarjolla fantastinen idea mikäli sinulla on elämänkumppani, poikaystävä, aviomies, kihlattu jne.
Anna hänelle ikimuistettavalahja PIN-UP kuva itsestäsi.


Aistillinen, kansikuvatyttö sukeutuu kenestä tahansa naisesta taitavan tyttökolmikon käsissä: 
Fiona Timantti, Miia Magia ja Saara Salmi, Studio Blankista, takaavat sen.
(Studio Blank, Mäkelänkatu 62, Helsinki.)


Sinun ei tarvitse ottaa studiolle mitään mukaan koska paikanpäällä on stylisti Fiona,  joka loihtii yllesi puvustuksen. Maskeeraaja Miia huolehtii meikistäsi ja miss Fiona hiuksistasi.

Mallia meikataan ja kammataan.
Valokuvaaja Saara ikuistaa sinun koko ihanan aistillisuuden filmille.
Istut vain huolettomasti studion filmitähtituolissa ja nautit lasillisen kuohuvaa joka auttaa sinut virittäytymään oikeaan tunnelmaan.

Valokuvaaja ohjeistaa mallia.
Fiona Timantti keräilee vintage-vaatteita ja asusteita joten rekvisiittavarasto on todella kattava ja hän lainailee asuja mielellään Pin-up kuvauksiin.
Studiolla soi koko session ajan tunnelmaan sopiva musiikki ja jopa huikopalaa on nälkäiselle mallille tarjolla.


Ennen kuin menet kuvaukseen ilmoita stailaajalle mittasi: Rinnan-, -vyötärön ja lantionympärys. Pituus, (paino?) ja kengännumero.
Kuvaukseen kannattaa mennä meikkaamattomana ja puhtain hiuksin. Sääri ja kainalokarvat on syytä siistiä.


Kuvaus kestää n. 2,5 tuntia ja sisältää maskeerauksen, kynsien lakkauksen, stailauksen, hiukset, kuvaukset ja kuvien jälkikäsittelyn.
Yhteensä: 389 €

Paketti sisältää 25 koevedosta joista asiakas voi valita mieleisensä. Kuva lähetetään asiakkaalle digitaalisena ja asiakas voi teettä valokuvausliikkeissä vedoksia.

Utelin Fionalta josko he tekisivät miehistäkin pin-up tyyppisiä kuvia? Asiaa on kuulema pohdittu joten odotettavissa saattaa olla tulevaisuudessa ”Beefcake” kuvauksia.


Historiallisesti merkittäviä pin-up tyttöjä:
1920
  • Gloria Swanson

1930
  • Marlene Dietrich
  • Joan Crawford
  • Greta Garbo

1940
  • Lauren Bacall
  • Hedy Lamarr
  • Lana Turner

1950
  • Birgitte Bardot
  • Anita Ekberg
  • Sophia Loren
  • Marilyn Monroe

1960
  • Ursula Andress
  • Claudia Cardinale

1970
  • Raquel Welch
  • Farrah Fawcett



Seuraavat kuvauksemme ovat sunnuntaina 4.12! 
Ilmoittautumiset osoitteeseen: pinuphelsinki@gmail.com


Etta James – It hurts me so much