sunnuntai 26. joulukuuta 2010

VIERASKYNÄ




Uusivuosi ja uudet kujeet.

Blogiini tulee pieniä, hienostuneita muutoksia vuoden 2011 alusta.
Ystäväni Mikko Kaukonen aloittaa yhteistyön kanssani ja hän tulee vaikuttamaan blogissani ns. vieraskynäilijänä.
Mikko on ammatiltaan tapahtumatuottaja. Tapahtumia tässä maassa riittää, välillä ihan ruuhkaksi asti, joten Mikko on aika ajoin kiireinen mies. 
Lukijoiden ei syystä kannata odottaa hra Kaukoselta kovin aktiivista päivittämistä, mieluimminkin satunnaista.


Mikon olette tavanneet sivustollani aiemmin, kun hän esitteli T-paitojaan artikkelissani Tosimiehen muotiblogi  ja poseerasi kanssani  POPOT  -sneaker storen, fotoissa.
Veikkaan, että lukijamäärät "TŠUPUKASSA" lisääntyvät huimasti, koska Mikolla on Facebook statuksen mukaan lähemmäs 2000 ystävää! 
G O O D... G R I  E F!

Mikko Kaukonen tunnetaan ystävällisenä miehenä ja intohimoisena penkkiurheilijana. Tiedän myös, että hän rakastaa shakin pelaamista, tämän harrastuksen myötä hänestä on kehkeytynyt oikea loogisen ajattelun mestari. Miehekäs kynäily tulee olemaan oivaa vastapainoa minun logiikan käytölle... ajattelulleni, joka tavallisesti etenee johtopäätöksestä oletukseen.


Lumettomaan aikaan tämä ”Uudenmaankadun Jeesus” on tuttu näky keskustan kaduilla, kun hän tukka hulmuten polkee fillariaan.
Monet tuntevat Mikon myös vuokralla asumisen innokaana puolestapuhujana, Facebookissa on mahdollisuus liittyä kannattamaan aatetta.
Mikko rakastaa ihmisiä ja juhlia. Hän osaa totisesti rentoutua ja pitää hauskaa ja on siksi haluttu vieras kaikkialle.


Mikko on muutamalla sanalla kuvaten: Äijä, ystävä, Jeesus, hippi, isä, filosofi, urheilija ja sheriffi.

Ihailijapostia mr. Kaukoselle voi toistaiseksi lähettää blogin postilaatikkoon blogi.tsupukka(at)gmail.com

Kiitän kaikkia lukijoitani kuluneesta vuodesta ja toivotan omasta sekä Mikon puolesta oikein hyvää vuodenvaihdetta ja palataan ensi vuonna asiaan.

Walking In The Air - The Snowman

torstai 23. joulukuuta 2010

HYVÄÄ JOULUA



    • Raija Jaija Älä kieli pieni koske mihin vain.. ; ) 


      Hyvää Joulua sinullekin.

      22. joulukuuta 2010 kello 22:55 · 
    •  Tšupukka Onhan kaikki laittaneet kielensä


       pakkasella rautaan, onhan, onhan?

      22. joulukuuta 2010 kello 22:55 ·  ·  4 henkilöä
    • Raija Jaija  oonhan minäkin!
      22. joulukuuta 2010 kello 22:56 · 
    •  Raija Tietysti. 


      Ja sen jälkeen valkoisen lapasen
       valuneen veren tukkeeksi. 
      Sittemmin kielessä oli muutamia
       päiviä villalankapeite.
      Ikimuistoista, rautaista joulua sullekin!

      22. joulukuuta 2010 kello 23:00 ·  ·  2 henkilöä
    • Tšupukka Raija, Jaija,


       pissikö joku kieleesi, että se irtoaisi metallista? 
      Meikä laittoi kielensä ränniin ja 
      yläkerran poika pelasti kusemalla kieleeni.
      Ei ihme, että minusta tuli vähän vinksahtanut :D

      22. joulukuuta 2010 kello 23:01 ·  ·  2 henkilöä


    • Raija Jaija  Tais broidi hermostuu ja


       henkäisi lämmintä???(tai kusasko tuo) 
      ku kieleni oli kiinni Elannon ikkunan 
      kaltereissa! About 47 vuotta sitten!

      22. joulukuuta 2010 kello 23:05 · 
    • Tšupukka Aaaaaaahah..hhah..hah..haa


      aaaa!

      22. joulukuuta 2010 kello 23:06 · 
    • Raija Jaija  mäki painoin jäisellä lapasella


       vuotavaa kieltäni, mut punasilla 
      jossa keltasia pilkkuja ei valkoisilla.

      22. joulukuuta 2010 kello 23:07 · 
    • Tšupukka Kiitos,


       Esa ja sultahan mä tän homman opin.
       (Tikku&Takku)

      22. joulukuuta 2010 kello 23:07 · 
    • Sanna Hyvää joulua sullekin! :) 


      Melkein vielä näin aikuisenakin tulee 
      joskus sellainen fiilis, et jos vaikka 
      ihan vain vähän kokeilisi. 
      Vähän sama fiilis, 
      kun et jos jossain lukee "älä koske", 
      ni on varmasti pakko koskea. 
      Mulla ensikosketus tuohon metalliin jäätymiseen
       oli sellainen, et kurkotin kieleni 
      varaston oven lukkoon kiinni.. 
      (toim.huom. tämä tapahtui siis lapsena). 
      Kyllä siinä oli mukava odotella, 
      et joku tulisi pelastamaan, 
      kun taisin juuri ja juuri
       varpaillaan seisten yltää siihen lukkoon.. ;)

      22. joulukuuta 2010 kello 23:32 · 
    • Tšupukka No Sanna, 


      saitko sen oven auki kielelläsi? 
      Se lienee ollut tarkoitus :D
       Ei vaineskaan.
       Meiltä kaikilta puuttu pala lipottimesta.
       Eläköön nuoruus ja hurjuus!

      22. joulukuuta 2010 kello 23:37 · 
    • Tuija Ayyyyyyyyyy Oda...


      Felices Fiestas y 
      muuuuuuuxa suerte pa el 2011 !

      22. joulukuuta 2010 kello 23:50 · 
    • Tšupukka Muchísimas gracias,


       amiga mia &
       Felices Fiestas para ti tambien, Tuija.

      22. joulukuuta 2010 kello 23:56 · 


    • Oda,
      se meni näin: en vain tökännyt kieltä rautaan
       van kiersin kieleni rautaisen porraskaiteen ympäri.
      Pelästyin ja repäisin kieleni irti,
      jolloin sen pintakerros jäi kaiteeseen.
      Suusta valui verta,
      jolloin työnsin sen tukkeeksi
      suuhuni val...Näytä lisää

      23. joulukuuta 2010 kello 5:35 · 
    • Katja Ihan loistava, MATUSALEM! ;D
      23. joulukuuta 2010 kello 7:52 · 
    • Tiina  Mun kieli jäi


       traktorin takana olevaan vetotankoon.

      23. joulukuuta 2010 kello 9:13 · 
    • Pete Noista sun kuvista täytyy kyllä


       saada kansallisia postikortteja, 
      ne on ihan loistavia! 
      Hyvää Joulua Tiina Oda Loda Tsupukka

      23. joulukuuta 2010 kello 9:28 ·  ·  1 henkilö
    • Tšupukka Hyvänen aika TIINA, 


      oliko se Zetori käynnissä?!?

      23. joulukuuta 2010 kello 9:28 · 
    • Anthony Mun kieli jäi kiinni joskus


       kiipeilytelineesen... 
      Joku osa kielestä vei siellä 
      koko sen talvenkin! %)

      23. joulukuuta 2010 kello 14:05 · 
    • Irene Velikullat Jyrki ja Juha


       houkuttelivat mut nuolemaan kelkan jalasta, 
      kiinnihän se jäi.... Hyvää Joulua!

      23. joulukuuta 2010 kello 15:04 · 
    • Christer AUTS! AUS! 


      Oletko lukenut miten päähenkilö Vittulanjängälle
       selvisi tuosta? 
      Mut miksi, miksi tuhannet ja taas tuhannet 
      lapset tekee saman, vuosikymmenestä toiseen. 
      Minä jo noin vuonna –52.

      23. joulukuuta 2010 kello 17:09 · 
    • Nina Pistin kieleni varhaislapsuudessa


       Tikkakoskella samaan kaiteeseen kolme kertaa
       ennen kuin uskoin ettei niin kannata tehdä.
       Pitkät piuhat päässä... Auts, 
      tunnen vieläkin veren maun suussa 
      kun muistelen sitä!

      23. joulukuuta 2010 kello 21:31 · 


    • Oda, ei - traktori ei ollut käynnissä,
      mutta tangossa oli ihanan huurteista
       (luulin) lunta, mutta kun
      kielellä sitä hieman kokeilin,
      jäin kiinni jäähän ja kieleeni sattui hirvittävästi.
      Eno syöksyi sisälle ja toi lämmintä vettä, jolla pääsin...Näytä lisää

      23. joulukuuta 2010 kello 22:01 · 
    • Heli Mullakin jäi kieli kiinni kiipeilytelineeseen.


       Koulussa vielä, ja koska olin jo silloin se mikä olen, 
      en tietenkään voinut pyytää apua, vaan revin kielen irti. 
      Sit vaan yritin tyrehdyttää vuotoa painamalla kieltä 
      kitalakeen ja salaa räkiä suupielestä veriä pihalle. Oli kerrankin Heli hiljaa...

      24. joulukuuta 2010 kello 6:32 · 




    • Dile Kyllähän se piti testata että jääkö kiinni :)


      Naapurin poika laittoi pelikortin 

      (?) metallitangosta irti repäistyyn kieleeni. Mitähän sen pelikortin pinnassa oli 
      kun se auttoi vähentämään verentuloa? 
      Onko kellään kokemusta vastaavasta?

      26. joulukuuta 2010 kello 22:37 · 
    • Oda Ivanka Tšupukka Varmaan rasvaa, 


      pelaajien sormista.

      26. joulukuuta 2010 kello 22:42 ·