tiistai 6. huhtikuuta 2010

AMERICAN CAR SHOW 2010


Pääsiäinen tuli vietettyä vanhan tavan mukaan, Helsingin Messuhallissa. Ansiohommissa.
American Car show 2010 oli jo järjestyksessä 33:s.
Olen uhrannut ainakin viisitoista pääsiäistä tälle vuotuisalle tapahtumalle. Vuosi vuodelta huomaan myös, että vanhaksi olen tullut. Neljä päivää seisomista betonilattialla on liikaa kenelle tahansa, miksei myös minulle.

Parasta antia messuilla autojen ja moottoripyörien lisäksi on uskomaton “heinähattujen” kavalkadi.
Edes 27 vuoden elokuvastylistin kokemuksella en pystyisi luomaan yhtä autenttista tyyppiä, kuin messuilla näkemäni “Hillybillyt”.
Outfittiin kun lisätään vielä pullo Koskenkorvaa, jonka nämä huikeat tyypit ovat tyhjentäneet matkalle Helsinkiin, avot johan lähtee meinaan… jätkiltä järkikin päästä. Lukija varmasti arvaavat, että saan kuunnella melkoisen "ufoja" juttuja.

Maalta tulleiden naisten pukeutuminen on myöskin yhtä hämmästyttävää. Luulin mm. että “paviaanin perse farkut” ovat jo denim hautausmaalla?!? Se oli väärä luulo sillä Messuhalli oli täynnä näitä oudosti pestyjä jeansseja, joissa naisen takapuoli näyttää vuoren kokoiselta.

Toinen kummallisuus on vähäpukeiset mimmit, koska hallissa on todella kylmä ja siellä vetää.
Nämä puolialastomat, keinoruskettuneet, vetyperoksidi blondit kulkevat vesirajaan päättyvissä mikrohameissa tai shortseissa. Se on ihan okei mutta onko aina pakko pukea ne ihonväriset ylikiiltävät sukkahousut alle, näyttääkseen paljassääriseltä kun ei kuitenkaan näytä, koska nämä nimenomaiset sukkahousut saavat kantajansa vaikuttamaan siltä kuin hänellä olisi muoviset irtojalat.

Parasta antia oli fiftarityyliin pukeutuneet nuoret ja se jos mikä sopii näille messuille, edustavathan amerikan autot parhaimmillaan juuri 50-lukua.

Olo tuntuu nyt messujen jälkeen kohtalaisen hakatulta ja hartiaseudun lihakset ovat aika jumissa.
Kirjoittelen tätä tekstiä hätäisesti, koska valmistaudun tässä parhaillaan normaaliin leipätyöhöni ja viimeistelen sotamaalaustani, vaikka en ajatellut tänään kenenkään kanssa tapellakkaan. Aihetta kyllä olisi!  #?!?%&
Ehkä ensi vuonna sitten lepään pääsiäisenä… JOOPA JOO!

torstai 1. huhtikuuta 2010

APRILLIPILA


Tein tänään aprillipilan  työtoverilleni, Rokelle.

Soitin Fredan liikkeeseemme ja pyysin Ninaa ottamaan numeron ylös, johon Roken pitäisi soittaa. Kysymys oli muka reklamaatiosta. Kollegani, Rokke teki työtä käskettyään ja soitti antamaani numeroon. Sieltä vastattiin: ”KORKEASAARI”.

Saanko hra Ilves, pyysi Rokke, nöyrästi.

”Olette joutuneet aprillipilan kohteeksi”, hänelle vastattiin napakasti ja kuivan asiallisesti. Minua nauratti! Katia nauratti ja meidän asiakasta nauratti.

Soitin myöhemmin iltapäivällä eläintarhaan, esittelin itseni ja kysyin kuinka monta tällaista pilapuhelua he saivat aprillipäivänä?

Ystävällinen naisääni vastasi että: ”Olemme todella pettyneitä tämän vuoden saldoon, saimme ainoastaan noin 40 aprillipilapuhelua.”

Vastaajia asiakaspalvelussa oli kuulemma neljä henkilöä.

Viime vuonna pilapuheluita ei tullut laisinkaan, koska aprillipäivä oli pyhäpäivä. Kaksi vuotta sitten Korkeasaareen oli soitettu noin 400 vastaavanlaista ”joke”-puhelua.

Kysytyin ”henkilö” oli  hra Karhu ja seuraavalla sijalla hra Kurki. Keksimäni hra Ilves oli todellakin hyvä veto.

Mukavaa huhtikuun ensimmäistä kaikille ystävilleni ja tutuille sekä tuntemattomille.

Pilailu tekee hyvää verenkierolle ja sydämen sykkeelle :)