sunnuntai 13. joulukuuta 2009

BORDURIAN TASAVALLAN VIIKSISTINEN PÄÄMIES

Olen ryhdistäytynyt ja muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen aloittanut käymisen soittoruokaloissa.

Ei niissä kyllä enää mitään syödä, korkeintaan suolapähkinöitä mutta sitäkin enemmän juodaan.

Ensimmäinen ulkoilu tapahtui Fashion Awards juhlissa, Kaapelilla. (noin kuukausi sitten) Siellä kylläkin ruokapöydät notkuivat japanilaisia herkkuja mutta silloin ei ollut nälkä, eikä jano.

Kuluvana viikonloppuna bailasin Nosturilla, Saara Soisalon kutsumana.

Saara esiintyy triossa, Tiina Isohannin ja Mari Hatakan kanssa, nelihenkinen bändi tukenaan.

Klubilegenda Fabulettes esitti ”Christmas Specialin” jonka ensimmäinen osio sisälsi joululauluja ja pienen tauon jälkeen toisessa osiossa, tytöt esittivät 60-70 luvun Soulia ja Funkkia.

Ajankulun huomaa siitä, että bändin tytötkin tarvitsivat lukulaseja, vaikka ne ei oikein heidän glamouriinsa istunutkaan.

Nosturilla en ollut käynyt koskaan aiemmin ja ongelmat alkoivat heti ulko-ovella. Vuoren kokoinen ovimies ei suostunut päästämään minua sisään, vaan alkoi tivaamaan henkkareita. Olin aivan haavi auki ja totesin että: "Ei ole mukana".

Tänne on ikäraja äijä alkoi..... ja minä kysyin, että: "No mikä se on?"

"18", vihainen vuori vastasi.

Mä olin ihan, että: "Ööö..."  ja äijä jatkaa, että: "Minne sä luulet oikein olevani matkalla?!?"  %#!?!&

Kerroin arastellen asiani...... ja siihen poke, että: "Väärä ovi, käytä viereistä." (olin pyrkimässä teinimestaan, 18 oli siis yläikäraja. Luulisin?)

No viereisellä ovella olikin sitten millimetrin kokoinen ukko, joka toivotti tervetulleeksi tyhjään mestaan! Narikkaan hän vaati kahta ekeä, jota minä pidän ryöstönä vaikka rikas olenkin.

Esiintymislavan vieressä istui ystäväni Mika, joka oli aivan tuhannen kännissä, eikä uskonut, että en aio juoda mitään.

Hoki, hokemasta päästyään että viiniä vai kuohuvaa? Kohta oli jo pöytä täynnä viinipulloja, epuustani huolimatta.

Ihmisiä alkoi tulla sisään ja Mika huusi kaikki ovesta tulevat pöytäämme. Pakko tutustuin moneen uuteen tyyppiin. Pöytään kutsutut joivat pöydällä olevat pullot tyhjiksi ja juopuivat iloisesti.

Pian sali olikin täynnä ja tottakai paljon tuttuja. Oli kiva vaihdella kuulumisia ja katsella kun ihmiset tanssi. Minua ei tanssilattialle saisi kirveelläkään, mutta on viihdyttävää nauttia muiden esityksistä.

Fabulettesin ohjelma oli kiva ja varsinkin Mari on mielestäni todella seksikäs ja upea mimmi. En ole ennen Maria huomannutkaan, kun olen aina tuijotellut vain Saaraa.

Eilen lauantaina vaikka olin hiton väsynyt menin vielä juhlimaan Bar Dubrovnikin alakertaan, jossa järjestetään “Club Balkan Fever.”

Olin siellä illan isännän Borzinin kutsusta.

Illan pääesiintyjä oli Orkestar Borduka ja nyt täytyy todeta, että olen viimeinkin tippunut klubielämästä kuin eno veneestä. Bändi oli todella friikki ja soitti ns. Balkanilaismeininkillä, Bordurialaista humppaa ja yleisö tanssi aivan hulluna, epäilin kaikkien syöneen huumesieniä.

Illan dj soitti myös mitä merkillisintä musiikkia mm. Horttokaaloja. Tavallani pidin siitä, olipahan kerrankin jotain uuta ja erilaista.

Bändi soitti fetsit päässä ja möllit urheilupusakat päällä, esittivät itäeurooppalaisia mutta tietääkseni kaikki bändin jäsenet ovat suomalaisia. Laulut esitettiin Borduuriksi, joka on kuvitteellinen kieli, jota puhutaan Herg'en, Tintti-sarjakuvissa, kuvitteellisessa Bordurian valtiossa. Yleisö osasi laulaa kertosäkeitä mukana? Pristzy!

Yleisön joukossa pyöri mies, mustan kenkälankin kanssa ja maalaili ihmisten kulmakarvoja yhteen, tai saatoit saada naamasi näyttävät viikset, ellet ehtinyt salamannopeasti väistää.

Viiksihallinto alkoi Borduriassa, 1956 ja lippu muuttui silloin siten, että punaisella pohjalla on mustat viikset.

Klubi oli liitoksiaan myöten turvoksissa. LOPPUUNMYYTY! Epätoivoiset sisäänpyrkijät jonottivat leveässä rappukäytävässä päästäkseen juhlimaan.

Rento tunnelma muuttui yht' äkkiä uhkaavaksi kun iso jengi ihan oikeita itäeurooppalaisia pyrki sisään.

Machoja äijiä ja niiden vähäpukeisia tyttöystäviä ei pysäyttänyt portsarit, eikä järjestäjät.

Siitä syntyi sellainen rettelö, että mina kipaisin naulakkoon hakemaan takkini ja lähdin karkuun.

Luulenpa, että taidan jatkaa tätä kotona oleskelua tästä eteenpäin, elämä kodin seinien ulkopuolella on käynyt liian jännäksi.

Tarkistin muuten juuri hetki sitten Nosturin pääsylipun, Fabulettesin konserttiin ja siinä seisoo isoilla kirjaimilla K-18!

Mitä minun pitäisi tästä ajatella?

Amaïh!

 

 

 

6 kommenttia:

  1. Tsupu.....sä olet siis Super .....!!!!::))
    Oli mahtava lueskella sun ihania seikailuita;;))
    Aurinkoa sulle;)

    Rimma

    VastaaPoista
  2. Heh...kiitos Rimma tämä pelasti kommenttikyttääjän päivän.

    VastaaPoista
  3. Ai vitsi, nää oli tämän päivän ekat naurut, kiitos Tsupu!

    VastaaPoista
  4. Sitähän se on kun nuori "tyttönen" sisälle pyrkii väärästä ovesta :)

    Kysymys jos et pahastu: Miksi et tanssi?

    Olen joskus ihmetellyt henkilöitä , jotka eivät tanssi ,mutta rokkin alkaessa soida hyppivät pitkin parkettia :?
    Pelkävätkö nolaavansa itsensä huonon tanssitaidon/rytmikorvan vuoksi ?

    VastaaPoista
  5. Omasta mielestäni olen kömpelö ja omituista kyllä myös aika ujo.

    Humalassa on tullut estottomasti hypittyä ja tanssittua tyrät rytkyen mutta nykyään yritän elää toisenlaista elämää.
    Olen mielummin tansimatta kuin promilleissa.

    VastaaPoista

Yksilöllistä huomiota Tšupukalle voit jakaa täällä!