torstai 29. lokakuuta 2009

HYMYILE TAI SINUA SATTUU!


Lauren Mc Carhy, interaktiivinen taiteilija ja muotoilija on päättänyt kouluttaa meitä ihmisiä kohti ”parempaa sosiaalista vuorovaikutusta.”
Hän on suunnitellut HAPPINESS HAT ”pipon”, jonka tarkoitus on kouluttaa sinua hymyilemään. Pipossa on anturit, jotka tunnistaa hymyiletkö.
Jos et, pipon takaosassa on metallinen piikki, joka napsauttaa sinua takaraivoon ja saa sinut irvistämään tuskasta.

Irvistys ja hymy ovat ällistyttävän lähellä toisiaan. Mikäli ette usko, katsokaa amerikkalaisia elokuvia.

Kun käytät toistuvasti pipoa, voit kouluttaa aivojasi siten, että hymyilet kaikille koko ajan.
Tämän pipon pitäisi olla osa virallista pukeutumista, Suomessa, tähän vuoden aikaan.

Työtoverini nti Mällilä on käyttänyt pipoa jo 10 vuotta. Tulkaa vaikka katsomaan!

maanantai 26. lokakuuta 2009

UPSIDE DOWN BICYCLE




Howdy all, esittelen teille miehen nimeltä Mario Diamantis, Jenkkilästä. Hän on viettänyt lapsuudessaan paljon aikaa roikkumalla puissa yösalaisin.
Aikuisena
Mario halusi kokea tuon saman vapauden tunteen, mutta puussa roikkuminen ei tuottanut enää tyydytystä, sillä hän koki olevansa enemmän jumissa kuin vapaa.

Skybike oli ratkaisu hänen ikuiseen ongelmaansa.
(Kaivattuun vapauden tunteeseen.) Hän halusi kokea ja määritellä vapauden siten, että se tuntuisi siltä kun hän ajaisi pyörällä taivaalla.

Mario on rakentanut tarkoituksiinsa sopivan kolmipyöräisen, pyörän omin käsin. Se on koottu lähes kokonaan romusta, minkä hän on löytänyt hyljättynä New Yorkin kaduilta.

Tämä on kyllä mielestäni oudoin polkupyörä, minkä olen koskaan nähnyt.

Pyörässä näkyy olevan hihnoja, joilla pyöräilijä pidetään paikoillaan. Toivottavasti tukevia, koska pyöräilijällä ei ole kypärää. Pyörällä voi polkea ainoastaan taaksepäin, siirtyessä eteenpäin. Ei kuullosta kovin kätevältä.
Mielestäni pyörä näyttää epämukavalta ja vaikealta ajaa.
Oksentaisin varmaan päälleni jos yrittäisin ajaa tällä vempeleellä.

Hauska se on kuitenkin ja piristi kummasti lokakuun aamua.


Kaseva - Tyhjää

sunnuntai 25. lokakuuta 2009

MOOTTORIPYÖRÄMESSUT 2010


Vuotuinen moottoripyöränäyttely, Helsingin Messukeskuksessa on peruttu.

Helmikuuksi suunniteltu näyttely siirtyy vuodelle 2011.

Suomen Messut tarjoaa kuitenkin moottoripyöräkansalle toukokuun 22-23 päivä tapahtuman, joka tulee keskittymään harrastepyöräilyyn.

Paikan päälle pääsee omalla pyörällä.

Pyöriä on siten näytillä jo Messukeskuksen parkkipaikalla.

Tässäkin tapahtumassa on mahdollisuus tehdä tarvike- ja varustehankintoja.

Lahdessa järjestetään helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna 6-7.2.2010, Helsingin menetettyä tapahtumaa korvaavat moottoripyörämessut.

Juorujen mukaan monet maahantuojat ja näytteilleasettajat ovat kyselleet olisiko Lahdessa mahdollisuus järjestää tulevan helmikuun messuja.

Parikymmentä näytteilleasettajaa on nyt varmistanut osallistumisensa 2010, Lahden tapahtumaan.

Hinta on siis todellakin painanut vaakakupissa, mm Radio Voima on uutisoinut, että Helsingin Moottoripyörämessut olisivat siirtymässä Lahteen.

Tämä ei ole kuitenkaan totta, vaan kysymyksessä on tietääkseni kaksi erillistä tapahtumaa, jotka sattuneesta syystä osuvat samaan ajankohtaan. Heh...heh....niin tai näin....

Palan painikkeeksi tässä  parin suunnittelijan näkemys tulavaisuuden moottoripyöristä.

Miguel Cotto on suunnittelija, (yankodesign.com) joka näkee mielessään Harley Davidsonin näyttävän tältä vuonna 2020.


Oma ja ehdoton suosikkini on William Woods, Tulsasta (Oklahoma) ja hänen suunnittelemansa ”Fallout”.

Pyörä on mielestäni upea, mutta vielä mallinnus asteella, kuten yllä oleva HD. Olisi kiva nähdä tällainen pyörä massatuotannossa.Tämä prätkä voisi olla mielestäni todellisuutta jo nyt, toisin kuin tuo futuristinen HD.



KIELOTYTTÖ



Kerroin joskus aikaisemmin blogissani lapsuuteni rakkaimmasta kirjasta nimeltä KIELOTYTTÖ.

"Kello on niin paljon kuin hänen majesteettinsa suvaitsee".
Kirja on ilmestynyt Kultainen Koti-sarjassa. Se on Martti Haavion kirjoittama ja kuvitus on suositun lastenkirjojen kuvittajan ja akvarellisti Richard Kivitin.

Menneellä viikolla minua odotti yllätys postilaatikossani.
Lukijani Saksasta oli lähettänyt minulle lahjaksi KIELOTYTTÖ kirjan.
Suur kiitos Ronksulle!

Luin tietenkin kirja heti ja olin ällistynyt miten huonoa tekstiä se oli. Olin myös unohtanut, että satu oli rakkauskertomus.
Viidessäkymmenessä vuodessa ehtii unohtaa monta asiaa. Muistot myös kultaavat joitakin juttuja. Eräs kuva oli kuitenkin säilynyt lähes muuntumattomana verkkokalvossani ja se on yllä oleva kielotalo.
En muistanut mm. tuota oikealla yläkulmassa olevaa sieni perhettä.

Virolaisen Richard Kivitin kuvat ovat mielestäni edelleenkin loisteliaita, mutta haluaisin kirjoittaa tekstin uusiksi, vaikka Nipa Niemisen kanssa.


sunnuntai 18. lokakuuta 2009

BUTTUBUDDY


Ystäväni ”Haikea poika” hommasi Amerikan ihmemaasta uuden ”mopon”.

Aurinkorannikolle minua odottaa nyt varma kyyti, American Ironhorse Slammerilla.

Ainakin luulin niin!

Blues, nimittäin lähetti kuvia uudesta pyörästään.

Siinäpä vasta tiiviin ja kompaktin näköinen paketti.

Alahuuleni alkoi kuitenkin lepattamaan kun huomasin, että minulle ei ollut paikkaa tämän makean näköisen ratsun selkään.

Blues lohdutteli oitis paluupostissa ja kertoi, että on tilannut minua varten istuimen ”ButtyBuddyn,” jonka hän kiinnittää kuulemma pyöräänsä 15 sekunnissa?

http://www.buttybuddy.com

Tämä istuin tulee ratkaisemaan kaikki tulevat kesäni ja voin lähteä ”Mutterilta” kenen tahansa satulattoman motoristin matkaan. Kaivan vain tämän loistavan keksinnön käsilaukustani.

Istuin käy useampiin pyörämerkkeihin kuten Harrikkaan, Kawasakiin, Yamahaan, Triumphiin ja BMW:hen. ButtuBuddyssä, on säätövaihtoehtoja joiden avulla se voidaan asentaa lähes mihin tahansa malliin.

Sitä en tiedä miten turvallinen istuin on ja voiko se esim. vahingoittaa pyörää, koska ei ole vielä istuimesta kokemusta. Raportoin kuitenkin heti kun olen ihme vempaimen testannut.

maanantai 12. lokakuuta 2009

YÖN RITARI



Motoristi, mikäli aiot kohahduttaa yleisöä ensi kesänä, olisi jo nyt aika panostaa uuteen moottoripyöräpukuun!
”Batman”, lehmännahkainen ajoasu antaa sinulle mahdollisuuden muuttua, "yön ritariksi".
Kavereiden kadehtimaksi ja naisten ihailtavaksi!

Nyt on viimeinen tilaisuutesi saada hieno, käsintehty moottoripyöräpuku, joka on tarkka kopio Bruce Wayne’sin puvusta elokuvassa ”The Dark Knight”.
Puvun valmistus on suhteellisen monimutkaista ja se on vaatii uusia työskentelytapoja. Tästä syystä määrät on tiukasti rajattuja, koska valmistajat haluavat jokaisen puvun olevan erittäin korkealaatuisia.
Näitä pukuja valmistetaan rajoitettu erä, eli 1000 kappaletta ja tilaus pitäisi tehdä kuluvan lokakuun viimeiseen päivään mennessä. (31.10.2009)
Tässä shoppi:
Voin tilata räätälöidyn puvun mittojesi mukaan (xxs-xxl) Tilaus käsittää nahkatakin, nahkahousut, käsineet sekä saappaat.

Puku maksaa n.1000 dollaria.
Dark Knight pelastaa myös minut pulasta, joka olen xs kokoinen nainen. Vihaan typeriä pinkkejä chapseja, mitä naisille tarjoillaan Helsingin moottoripyörämessuilla, mieluummin olen alasti pyörän selässä, kun puen mitään niin kornia päälleni.
Mikäli joku BATMAN ottaa minut tulevana suvena kyytiinsä, toivoisin itselleni Catwoman asua.
Yksi kysymys jää ilman vastausta, miltä kypärä tässä asussa mahtaa näyttää?
 

sunnuntai 11. lokakuuta 2009

MOTO KIT


Huomio kaikki moottoripyöräilevät iPhonen omistajat, kiinnostaisiko sinua ranteeseen asennettu puhelin?

Nyt et menetä yhtään tärkeätä puhelua ajosi aikana uuden iBiker riderin ansiosta.

iBike Rider on ranteeseen asennettava, 100 prosenttisesti vesitiivis sekä iskunkestävä suojus iPhonelle.

Sen voi myös kiinnittää ohjaustankoon. Sitä voidaan käyttää pysty- tai vaaka-asennossa.

Mopoillessasi voit nyt kuunnella musaa, vastaanottaa GPS ohjeita ja soitella puheluita. Handsfree lisälaitteen avulla puhelinta voi käyttää ajon aikana, kuulokkeet ja mikrofonin voi asentaa kypärään.

Kuinka turvallista tällainen sitten on sitä sopii ihmetellä?

Moto Kit hinnat:

Suojakotelo n. 39 €

Akku n. 39 €

Handsfree n. 9 €

Lisää aiheesta tämän linkin kautta: http://www.soeasygps.com


perjantai 9. lokakuuta 2009

PIANO STAIRS

Mikäli vierailet lähiaikoina Tukholmassa, suosittelen pientä tutustumiskäyntiä Odelplanin, tunnelbana-asemalle.

Tunnelbanan portaikko on muutettu jättikokoiseksi pianoksi ja sen tarkoitus on, että ihmiset pitävät hauskaa ja liikkuvat.

"Piano" portaat motivoivat ihmisiä käyttämään rappuja, vieressä sijaitsevien liukuportaiden asemasta.

(Testin mukaan 66% siirtyi käyttämään portaita.) 

Tämän kampanjan on toteuttanut mainostoimisto DDB yhdessä Vokswagenin kanssa.

Kokeilua he kutsuvat ”Fun-teoriaksi” ja se on kunnianhimoinen yritys muuttaa ihmisen laiskaa käyttäytymistä Ruotsin pääkaupungissa.

 

sunnuntai 4. lokakuuta 2009

THE LITTLEST REBEL


Tämä on juhlapostaus! 

100 kirjoitusta tuli nyt täyteen. Sivujani on klikattu melkein 10.000 kertaa.

Herranjestas, se on kyllä paljon. Yli kaikkien odotusteni. Tällainen kävijämäärä on aiheuttanut näköjään paineita, koska olen ollut kaksi viikkoa aivan lamaantunut, enkä ole saanut riviäkään aikaiseksi.

Osasyynä on ollut luonnollisesti se, että työssäni on ollut rankkaakin rankempi jakso, enkä ole työpäivien jälkeen jaksanut tehdä mitään, mikä olisi ollut mielestäni aidosti kivaa.

Ikääntymisen huomaa siitä, että fyysiset rajat tulevat vastaan, vaikka henkistä kanttia riittäisi muille jakaa.

Olen pikkuhiljaa saavuttamassa oman elämäni taitekohdan ja olen oppinut ymmärtämään elämän rajallisuuden.

Siitä huolimatta takerrun kaksinkäsin nykyhetkeen, enkä kykene antautumaan muutokselle, joka väijyy kulman takana.

Joudun peiliin katsoessani sanomaan jäähyväiset nuoruudelleni ja pohtimaan päivittäin loppuelämäni mielekkyyttä.

Elän yhteiskunnassa missä ihmisiä arvotetaan nuoruuden, kauneuden, hedelmällisyyden, hoikkuuden, tuottavuuden, työteliäisyyden yms. arvojen perusteella.

Fyysiset muutokseni hämmentävät minua. Oma kroppani on muuttunut vastustajakseni. Olen ollut aina suorituskykyinen ja vastuuntuntoinen nainen mutta nyt en enää jaksa samassa tahdissa 30-kesäisten työtoverieni kanssa ja se loukkaa omanarvontuntoani.

Varsinkin kun omat työtoverini pitävät minua ”ikäisenään” johtuen pikkutyttömäisestä olemuksestani.

Olen siis nainen, joka on määritellyt aina itsensä suoritusten kautta ja yritän edelleen jatkaa samaa rataa, mutta olen viimeinkin törmännyt omiin rajoihini sekä työssäni, että ulkonäössäni.

Olen pitänyt aina ilmiasuani tärkeänä, mutta en voi ikuisesti teeskennellä nuoruutta, vaikka olenkin kohtuullisen hyvä siinä hommassa.

(harjoitus tekee mestarin)

Täytän kolmen vuoden päästä 60-vuotta, kuvitelkaa 60! Silloin minä kuulun ns. seniori-ikäisiin. Olen aivan liian nuori ollakseni vielä niin vanha!

En halua kuulla kohteliaisuuksia, että oletpa sinä VIELÄ hyvässä kunnossa ikäiseksesi.

Useilla ihmisillä on vankka käsitys siitä, miltä keski-ikäisen sopii ja ei sovi näyttää. 

Yli viisikymmentävuotiaassa naisessa tapahtuu suuri muutos, joka hänen on hyväksyttävä, mutta samalla salattava muulta maailmalta, pysyäkseen kilpailukykyisen ja haluttavana.