perjantai 31. heinäkuuta 2009

MAKSAMISEN VAIKEUS


Jouduin eilen outoon tilanteeseen, kun asioin ruokakaupassa. 

Maksamisvaiheessa laitoin pankkikorttini maksulaitteeseen ja huomasin, että seuraava asiakas kassajonosta, siirtyi olutpullojensa kanssa suoraan selkäni taakse.

Hän ei siis siirtynyt kassahenkilön kohdalle, kuten olisi pitänyt, vaan otti muutaman ylimääräisen askeleen suuntaani.

Reviiri oli ylitetty ja olin puolustusasemissa.

Tunsin tämän tunkeilevan asiakkaan silmät sormenpäissäni ja hengityksen niskassani.

Hätäännyin ja keskeytin maksutapahtuman, sekä pyysin miestä siirtymään taaksepäin, jotta saan naputeltua tunnuslukuni rauhassa.

Äijä alkoi karjumaan, että: ”Oletko joku PARANOIDI!”

Totesin että: ”Mitä se sinulle kuuluu ja tunnuslukuni on myös oma asiani.”

Kun tapahtuma oli osaltani ohi ja päänaukojan vuoro tuli maksaa, hän kysyi kassalta ivalliseen sävyyn, voiko astua lähemmäs? (Mies maksoi käteisellä)

Huomasin että suustani luiskahti lausahdus. ”Alat sä vielä vittuilemaan, olet kyllä ihme tyyppi.”

Minulla oli paljon ostoksia ja hidastelin tahallani niiden pakkaamista. Samoin teki tämä kahden olutpullon ostaja. Hän ei meinnannut saada puteleita lainkaan muovikassiin. (Olisi tehnyt mieli kysyä että: "Voinko auttaa?")

Päätin kuitenkin, että en lähde kaupasta siten, että mies jää selkäni taakse vaan poistun ulos pitäen huolen, että väliin jää vielä mieluummin yksi ylimääräinen ihminen.

En mennyt tavallista reittiä kotiin, koska mies lähti siihen suuntaan mihin minun olisi pitänyt normaalisti lähteä.

Oloni on edelleen vainoharhainen, vaikka en ole eilisen tapahtuman jälkeen tarkistanut, onko pankkikortti tallessa.

Nyt käyn kuitenkin tutkimassa laukkuni.

Hauskaa viikonloppua kaikille lukijoille, toivottaa: Punavuoren PARANOIDI :)

Pitäkäähän maksuvälineistänne huolta ja suojatkaa tunnuslukunne!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Yksilöllistä huomiota Tšupukalle voit jakaa täällä!