torstai 5. maaliskuuta 2009

BAD NEWS


Minulla on kova halu tulla paremmaksi ihmiseksi. Jo lapsena keksin, että kärsimys jalostaa. Lempileikkejäni oli ”kärsivä nunna.”

Naapurini, Päivi Pynnösen, kanssa harrastimme päivittäin tätä kidutusleikkiä, ellei sattunut olemaan ”Miss Hiekkahauta” kilpailupäivä.

Nunnapäivinä, istuimme esim. kotimme läheisyydessä sijaitsevan suon reunalla ja annoimme tuhansien itikoiden kupata ihomme rakkuloille tai kierimme vasta niitettyä  korkeaa mäkeä, jossa kuivuneet ja auringossa kulottuneet heinänkorret pistelivät lapsenihipiämme rikki.
Pyörimme kelteisillämme myös hiekkahaudassa, (missikisa paikka) minne paikalliset koirat ulostivat sillä seurauksella, että Päivi joutui sairaalaan. Ihotulehduksemme äityivät näistä leikeistä joskus tosi pahaksi.


Aikuistuttuani nunnaleikit ovat jatkuneet. Yli kolme vuotta sitten siirryin askeettiseen elämäntapaan. Lopetin alkoholin käytön kokonaan, samoin myös roskaruuan syönnin, luovuin televisiosta ja Hesarista sekä ryhdyin selibaattiin.
Hämmästyksekseni huomasin, että ihmeparannusta ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Olen edelleen sama ikävä ihminen:
"Narsistinen, omistuksenhaluinen, ahne, vilpillinen, oman edun tavoittelija, ylimielinen, huomion kipeä, rasistinen, kiittämätön, laiska....lista on loputon."
(Minulla on kuitenkin todella, hieno iho.)


Päätin viime viikonloppuna luopua vakain tuumin harkiten luostarilupauksestani.
Koska olen selvinpäin estoinen ihminen matkustin toiselle puolelle Suomea tekemään traagisen erehdyksen eli harrastamaan vaginajumppaa.
Sillä seurauksella, että maanantaina vedin kotona perseet. 
Tiistaina söin krapulaani nakkeja ja karamellejä.
Ja nyt, arvatkaa mitä,  menen ostamaan sen  #*!?!&#.....  television!

Olotilani on Jumalaton ja pyydän syntejäni anteeksi.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Yksilöllistä huomiota Tšupukalle voit jakaa täällä!