sunnuntai 4. tammikuuta 2009

Omituisia kenkiä



Seikkailin kerran exäni kanssa Thaimaassa. Kulkuneuvomme, Tuktukin kuljettaja lähti viemään meitä sangen epämääräistä reittiä ja ajateltiin, että kuskilla on pahat mielessä.

Useita kertoja lomailtuamme samalla alueella tiesin vain yht´äkkiä,  että olemme jossakin meille ihan väärässä paikassa.
Huusi kuskille, että: "jut, jut, jut" (pysähdy, pysähdy)  
Kuskipa ei pysähtynyt vaan kiihdytti menopeliään!?!
Hyppäsimme vauhdissa pois kyydistä eräällä suurella vihannestorilla, missä kuljettajan oli pakko pienentää kierroksia. 
Kysyin kiukkuani hilliten: "Niij thaurai?" (mitä tämä maksaa?) 
Kuski sanoi jonkun tähtitieteellisen summan, johon minä:"ARAI?" (mitä?) 

Riitaa kuskin kanssa tuli tietenkin maksamisesta, joka oli jo sinänsä aika harvinainen tapahtuma Aasiassa.
Pyynti kyydistä oli kovempi, mitä olimme kertaakaan maksaneet kuluvien viikkojen aikana. Emme moiseen tietenkään suostuneet ja kuski alkoi rähjäämään meille.
Thaimaalaiset eivät rähjää, eli rähjäävä Tuktuk kuski oli todellinen yllätys. Thait ovat kuuluisia siitä, että pystyvät hallitsemaan tunne-elämänsä.

Torin eräässä kojussa myytiin kanoja ja näin kyseisen kojun hyllyllä aivan uskomattomat kengät.
Kengissä oli läpinäkyvä akryylikorko, joka oli jännästi taivutettu ja muistutti oven kahvaa. Muuten ne olivat mustaa sukelluspuku kangasta. Kengät kiristettiin nilkoista anorakin nauhaa muistuttavalla mekanismilla. Olin innoissani.
Syöksyin oitis hieromaan kauppaa kengistä. 

Tšupukka: "sawàt'dii khâa" (päivää).... ja näytän kenkiä...  "kii báa?"(paljon maksaa?)

Thai: "sòóng rói." (200)

Tšupukka: "phääng peet!" (liian kalliit)....."dzèt sip." (70)

Thai: "nòi!"  ..."pàät sip." (liian vähän.....80)

Tšupukka:  "OK!" ...."khòp khuun khâa." (OK, kiitos)

Kengät olivat juuri kokoani ja myyjän kanssa päästiin kuin päästiinkin hinnasta sopimukseen. Minusta tuli onnellinen omituisten kenkien omistaja, jotka antoivat minulle lisää pituutta ainakin 15 cm.

Myöhemmin olen aina iloinnut tästä omituisesta Tuktuk kyydistä, vaikka silloin hiukan peloitti. Nimittäin tuskin olisin koskaan löytänyt näitä kenkiä ilman tätä kummallista sattumusta.

Mielestäni kengät ovat tärkeä osa asua ja siitä syystä niitä pitäisi olla useampia pareja ja mahdollisimmin eri näköisiä.
Ystäväni ovat usein kummastelleet näitä popojani. Eivät ne mielestäni kuitenkaan kovinkaan ihmeelliset ole.

80-luvulla omistin todella oudon näköisiä kenkiä. Nykyisin valikoimani on vähän maltillisempi.

Haluaisin kyllä itselleni aika monet seuraavista kummallisuuksista joiden rinnalla omani ovat jo lähes tavalliset.


Pogues - Dity Old Town







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Yksilöllistä huomiota Tšupukalle voit jakaa täällä!